Vietnam or Thailand ? Vote for the TOP Country of the Week !
Päivitetty: 7. toukokuuta 2025
Silloin näyttivät kaikki kuvan kukat ja lehdet laulaen ja suloisesti tuoksuten liikkuvan ja jalosta metallista näkyi kuin säteilevästä peilistä Roosan kuva; hän ojensi ikävöiden kätensä rakastettuansa kohti, ja kuva oli katoavinaan harmaasen sumuun ja hän itse, lempeä Roosa, pusersi häntä, täynnä autuutta, rakastavaa sydäntänsä vasten.
Raskas tehtävä oli Jakobsson'illa Turussa, yhtä raskas kun se suru, joka kalvoi hänen sydäntänsä ja usein pusersi kyyneleitä hänen miehekkäistä silmistänsä. Hän katsoi nim. velvollisuudekseen itse viedä surusanoman tapauksesta kadonneen i'äkkäälle äidille.
Luultavasti tulet pian tänne käymään, tie ei ole pitää ja minä olen aina kotona! lisäsi Ellen hymyten ja ojentaen Henrikille kättä. Henrik pusersi sitä, seisoi hetken aikaa niinkuin hän olisi tahtonut jotakin sanoa, mutta maltti mieltänsä ja hyppäsi ylös vaunuihin, heilutti piiskaa ja oli ulkona kartanosta. Ei kukaan enää olisi tuntenut tuota ennen niin pintapuolista tyttöä.
Oi Jumala, neiti, täällä on tapahtunut hirveä onnettomuus. Hän makaa tuolla ulkona pihalla. Joutukaa, joutukaa! Ellen pusersi huulensa yhteen ja nojasi pöytään. Hän hengähteli niinkuin olisi ollut puettu ahtaimpiin rautaisiin kure-liiviin. Hän ajatteli kohta Henrikiä.
Oi Jumala, tässä on viittaus minulle elämäni muuttamiseen!" Leo hymyili ystävällisesti ja pusersi sydämellisesti Elshöft'in kättä, mutta Martti murisi karkealla äänellä: "Jumala suokoon sitä ja vahvistakoon hän sinua hyvässä aikomuksessasi! Konnan työn teit, kun jätit meidän avuttomiksi tälle kolkolle saarelle!
Niinkuin raskas paino olisi vierähtänyt hänen hartioiltaan. »Saanko minä tämän?» kysyi hän kuumat veret kasvoillaan. »Syökää se, jos haluttaa!» »Hyvästi sitte ja voikaa hyvin!» puheli Olavi, tarttui tytön käsiin ja pusersi niitä niinkuin se, joka ei tiedä mitä tekee. »Piru heitä ymmärtäköön puolihulluja ihmisiä!» mutisi tyttö Olavin rientäessä miltei juosten portaita alas.
Juuri kuin olimme valmiit lähtemään, pisti Olle salaisesti tolvan käteeni, jota hän pusersi niin kovasti että olin poraamisillani. Emäntä tuli ulos ison eväspussin kanssa, jonka hän antoi minulle, ja sanoi teko-pyhällä äänellä: "Tässäs saat vähän evästä, jonka sinä hyvin taidat tarvita; sillä tämän jälkeen ei juuri taitta antaa hanhen paistia."
Labeo ei lausunut sanaakaan. Vapisevin käsin hän tarttui poikaansa, istahti maahan ja pusersi häntä sydäntänsä vastaan. Tuossa valloitti hänen voimakas tunteitten kuohu; ja painaen päätänsä alaspäin vakava Romalainen notkistui lapsensa yli ja itki, ikäänkuin olisi hän itse ollut lapsi. "Isä", lausui Markus, "minä olisin kuollut niinkuin Romalainen; minä en pelännyt yhtään."
Alas ehdittyään alkoi hän ripeästi ripustaa vaatteita nuorille ja ottaa pois kuivia. Mutta parin minuutin kuluttua laimeni työ; kyyneleet heruivat silmiin ja tekivät hänen näkönsä himmeäksi, hän pudisti päätänsä ja pusersi silmänsä, mutta vihdoin alkoi vesipisaroita kieriskellä niin tiheään, ett'ei hän enää nähnyt mitään. Hän istui kivelle, peitti kasvonsa käsiinsä ja itki katkerasti.
Neitinen nousi seisoon ja pusersi kättäni, ja hänen ihanat kasvonsa peitettiin loistavalla punalla. Minun piti nyt kertoa elämäni aina siitä ajasta kuin olin linnasta lähtenyt, ja kuin minä viimein sanoin asiani, lupasi hän puhua siitä miehellensä ja toimittaa kaikki hyvälle kannalle.
Päivän Sana
Muut Etsivät