United States or Russia ? Vote for the TOP Country of the Week !
Oi, kuinka te olette onnellinen, neiti Planchette, kun ei teidän tarvitse tulla alas kuistille, kuiskasi Agnes puoliääneen. Niin, sanokaas muuta, myönsi Planchette. Mutta minä olisinkin hävennyt silmät päästäni. Kas niin, lapseni, nyt alas, virkkoi rouva. Nythän ollaan naamioissa. Ja arkaellen, punastuen, sipsuttivat tyttöset pienin askelin rouvan perästä.
Hetkeäkään hän ei istunut rauhallisena; hän nousi istumasta, juoksi huoneukseen, tuli jälleen takaisin, hyräeli puoliääneen ja nauroi usein erittäin kummallisella tavalla, näytti siltä, kuin hän ei olisi nauranut sitä, mitä kuuli, vaan niitä eri ajatuksia, jotka tavan takaa juolahtivat hänen mieleensä.
Te katsotte minun menettelöni sopimattomaksi, näyttivät hänen kasvonsa sanovan: olkoon menneeksi; minä tiedän että te yhtäkaikki minua ihmetellen ihailette. Taitavasti, Asja, sangen taitavasti, sanoi Gagin puoliääneen.
Aivan kuin ei olisi ollenkaan kuullut Vihtorin pilkkaa, jatkoi Martti omaa ajatustaan: Maata ei rohkene ottaa aivan kokonaan velaksi, eikä mulla ole yhtään rahaa. Kun kihlatkin pitäis saada velaksi, härnäsi Vihtori puoliääneen kuiskutellen hämärässä tuvassa. Vaikuttava hengen pidätys; hetken jälkeen hän laski vihlasevan ivanaurun. Martti säpsähti ja katsoi hätien.
"Ole vaiti!" käski Ilse puoliääneen. "Kas niin, käytä voimiasi eteenpäin!" Ja hän tarttui mummoon käsivarsien alle ja nosti hänet ylen-inhimillisellä voimalla maasta, ja Heintz kantoi jaloista.
Usein, semminkin hämärän hiipiessä hänen yksinäiseen majaansa, istui hän ummessa silmin liikkumatta tuolissaan ja puheli puoliääneen itsekseen tai niille haamuille, joita hänen mielikuvituksensa loihti ilmi.
Ja he antoivat hänelle ruokaa, ja kun hän oli syönyt kylliksensä, sanoi talon herra: "Etkö tahtoisi uudistaa minulle ne sanat, jotka kuulin sinun puoliääneen lausuvan taloni edustalla, kun sattumalta seisoin ikkunassa." Sindbad painoi päänsä häpeissään alas ja sanoi: "Herra, älä pahastu noita sanojani!
"Mikä hänelle lie tullut?" ajatteli hän, "tuo ei ole luonnollista ... se on jotain ylenmääräistä ... kiihtynyttä ... oih, minä tiedän varmaan, että siitä seuraa kauhea käännekohta." Hän käveli koko ajan ääneti ja tarkasteli tuskallisesti Robertin liikkeitä ja kasvojen ilmeitä, sill'aikaa kun tämä, nojautuen Larssonin käsivarteen, puoliääneen keskusteli sairaan tilasta.
Mutta koska hän vielä taampana oli, näki hänen isänsä hänen, ja armahti hänen päällensä, ja juosten lankesi hänen kaulaansa ja suuta antoi hänen!... Mikä raukka isäksi! huudahti Aaron Perttilä taaskin puoliääneen itsekseen. Olisi sitonut hänet niininuoralla ja ruoskinut häntä koivuvitsoilla ja ajanut hänet huoneestaan takaisin ilottomien porttojensa ja tyhjien viinimaljojensa luo.
Muutamia minuuttia katseltuansa pilviä, ikäänkuin olisi hän niiltä tahtonut kysyä omaa ja osastonsa kohtaloa seuraavana päivänä, sanoi hän puoliääneen itsekseen: "Jumalan avulla ja miesteni urhollisuudella on voitto oleva meidän". Hän oli tuskin lausunut viimeisen sanan, kun kaksi ratsastajaa täyttä nelistä ajoi hänen rinnallensa.