Vietnam or Thailand ? Vote for the TOP Country of the Week !

Päivitetty: 8. lokakuuta 2025


Snellman jatkoi: Sanotaan, että suomenkieli ei muka kykene täyttämään sitä kulttuuritehtävää, johon se tahdotaan asettaa, ja ettei se ole vielä kyllin kehittynyt opetus- ja virkakieleksi; että syntyisi pysähdystä kulttuurin kulussa, oikeusvaaroja, että sivistyspinta laskisi j.n.e. Eiköhän niin todella kävisikin? virkkoi professorska lähtemässä hänkin.

Kaarina tiesi, mikä oli äidistä hauskaa: että oli taas kesä, että oli tulossa hänen sisarensa, professorska, että pojat ovat kohta kotona, että talo on täydessä kunnossa ja että mennään isää vastaan rantaan niistä kaikista oli usein puhuttu ja usein edeltäpäin iloittu.

Pitäkää vaan puhe Naimillekin! huudettiin joka taholta. Minä nousen pois pöydästä, jos setä vaan Hän on jo saanut niin monta puhetta, ettei hän enää sinun puheistasi välitä Hyi, täti ! Viimeksi piti hänelle puheen Snellman Kuopiossa, jatkoi yhä professorska. Snellmanko? Vai Snellman! Itse hänen kaunopuheisuutensa rehtori Snellman, pisti professori.

Jumalankieltäjä! huudahti Lauri hänen vieressään. Snellmanin maailmankatsanto ei seiso kristillisellä pohjalla. Mutta yläpäässä pöytää oli keskustelu taas siirtynyt promotsioniin, ja professorska virkkoi miehelleen, estäen vielä kerran erimielisyyksien törmäämisen yhteen: Kerro langolle, mitä hänen ylhäisyytensä sanoi sinulle promotsionissa.

Se on totta se, sanoi rovasti, ja nuorten hyväksyvä hymähdys säesti häntä. Professorska istui punaisena eikä virkkanut mitään. Ja eikö paina kansankielen hyväksi vaa'assa mitään se vaara, joka syntyy siitä, että syytetty tutkitaan ja tuomitaan kielellä, josta hän ei sanaakaan ymmärrä? Nuorten innostus ei enää voinut olla puhkeamatta ilmoille.

Hän otti heti kohta haltuunsa Anteron ja kiiruhti hänen kanssaan kulkuaan toisten jäädessä jälkeen. Kun ei ollut enää tarvis suojella rovastia häiritsijöiltä, kääntyivät ruustinna ja professorska takaisin. Kirkon luona tuli vastaan jono körttipukuun puettuja miehiä kontit selässä ja naisia nyytyt käsissä, nähtävästi pitkän matkan täkäläisiä.

Olen tavannut hänet lukemasta niitä niiden mustakantisia kirjoja ... ja sitten hän on alkanut seurustella Helanderissa, vaikkei Maria koskaan tule meille käymään. Sinun pitää kieltää se! huudahti professorska. Kuinka voisin sen tehdä? Sinä olet hänen äitinsä, ja se on sinun velvollisuutesi. Se on niin arka asia, en ole tahtonut siitä vielä edes puhua. Jos et sinä puhu, niin puhun minä!

Ja yht'äkkiä oli pappilassa tyhjää ja hiljaista, vanhukset vain kotona. Rovasti luki kamarissaan lehtiä, joita posti päivällä oli tuonut. Professori istui yhä huoneessaan ja kirjoitti. Professorska luki salissa nojatuolissa. Professori kulki huoneen läpi, he puhuivat kuiskaten jotain. Sitten ilmaantui professori kirje kädessä rovastin huoneeseen ja käveli muutamia kertoja lattian yli.

Tytöt siellä, katsokaakin, että puette itsenne niin, ettei teistä taas sanota, ettei teillä ole makua enemmän kuin piikatytöillä sinä, Anette, joka olet ollut Tukholmassa sinäkin ja olet nähnyt ja tiedät, katso nyt, auta nyt noita tyttöjä tuossa sopiiko nyt tuo huivi? Onko hän nyt todella muistuttanut heidän puvuistaan? kysyi professorska.

Vaikka nämä muut koettivat olla vapaita ja salonkimaisia, niin he olivat kuitenkin kuin vähän hämillään, kuin varpaillaan, ei vain rovasti ja ruustinna ja tytöt, vaan myöskin professori ja professorska.

Päivän Sana

nyrkkejäkin

Muut Etsivät