United States or Georgia ? Vote for the TOP Country of the Week !
"Tiedä huutia; ethän ole sen parempi kuin wiheliäinen Rommakko ulos minun huoneestani!" karjui nimismies, riuhtoen samassa Rommander'ia irti temmeltäwästä ryhmästä. Pikemmin kuin nimismies arwasikaan, antoi Rommander hänelle semmoisen läimäyksen, että lensi tuotakin tuokemmaksi seljällensä, saaden, kaatuissaan tuolin kulmaan, ison haawan poskeensa.
Juho seurasi esimerkkiäni ja työntäen uuden lehtikäärön poskeensa sanoi: »Perässä tullaan, antakaa vain nelijalkaisen pyyhkäistä.» Painoimme siis kannukset ratsujemme kylkiin ja aloimme täyttä neliä pyyhältää Ypäjälle johtavaa tietä. Ratsastettuamme alun toista penikulmaa ja sivuutettuamme juuri Kauhanojan talot, kuulimme edessämme olevan tien mutkan takaa ratasten kolinaa.
Nuori nainen katseli häntä ja lävisti parhaillaan miekalla rintaansa, ja puun hedelmät olivat muuttuneet mustiksi. Jeanne ei voinut ymmärtää näytelmän tarkoitusta, ennenkuin hän kuvauksen nurkasta keksi mikroskooppisen pienen petoeläimen, jonka jänis olisi voinut pistää poskeensa yhtä helposti kuin ruohonkorren. Ja kuitenkin se oli leijona.
"Minä tarkoitin, että sairas on mulle paljon hyvää tehnyt ja siis on hyvä ihminen". "Eikö muut ole hyviä kun ne, jotka sinulle hyvää tekevät?" jupisi Lauri. "Vaimoihmisillä on pitkä tukka mutta lyhyt mieli". Ikäänkuin vakuuttaakseen nuo viimme sanansa, Lauri pisti suuren tupakkipurun poskeensa. "Noh, oletko valmis?" kysyi hän leskeltä. "Aivan kohta", sanoi tämä.
Jos tulee vieras, niin asetetaan sokurinpala hänelle kun teetä tarjotaan, mutta jos hän ei ole kovin sysmäläinen, niin jättää hän sokurinpalan koskematta. Mutta jos hän on niin taitamaton, että pistää sen poskeensa, niin sanotaan hänen mentyään: "Sitä koiraa, joka söi koko sokurinpalan!" Pian perehtyy maan tapoihin ja minä join teeni jo yhtä mielelläni ilmankin sokuria kuin sokurin kanssa.
Koko seura istahti eväspussien ääreen pistämään makupaloja poskeensa, mutta sillä välin täytyi lukkarin lymytä erään pensaan takana sekä tyytyä siihen, että sai silmin katsella herkkuja, ja kun hän silloin tällöin tuli piilopaikasta esiin saadakseen jonkun palasen hänkin, sanoi Swart, sillä hän oli pahan-ilkinen veitikka: "Varokaat, tuolta taitaa juuri tulla joku!"
Nimismies ei antanut hänen lähteä, ennenkuin oli ottanut pari kulausta paloviinaa ja juonut lasillisen olutta ja pistänyt poskeensa muutaman ruokapalasen. Oli hän ollut puolestaan varovainen. Tämä oli milt'ei ainoa matka pitkinä aikoina, jos hän ei ottanut lukuun matkaansa voudin luo.
Mitä sanoi entinen karjatoverini, Tervakosken Tuomas? »Jos sinulla on uskon kilpi ja hengen miekka, niin mene vaikka perkeletten kanssa polskaa tanssimaan». Niin lausui hurskas ukko. JUHANI. Mutta aika-miehen maha ei tule kauankaan toimeen paljaalla uskolla ja tyhjällä ilmalla, ei vaikka mätänis. Ja minä vannon, että hän pisteli poskeensa muikeampaakin muonaa kuin hedelmiä ja vettä.
"Kun tässä nyt tällaista ansiota riittäisi, niin olisin maar minä se mies, joka jouluun kokoaisin tuvan hinnan," sanoi Matti kun ryyni puuroa poskeensa pisteli. Sanna otti puheesen kiini, ruvettiin tekemään laskua ja tultiin siihen iloiseen päätökseen että varmaan on joulunaikana jonkullainen mökin hinta säästössä.
Tätäkö haromaa kuuraamaan, perujako raapimaan tahi mikä työ ensiksi määrätään? ELVIRA. Ei ole peruja nyt kotona. Saitko Kuivalaiskalta sokeri-lainaa? Antoihan tuo kahdeksan palaa, juuri ja happamesti väänsi suutansa, niinkuin olisi saanut karpaloita poskeensa. Hienosti se olla pitää, vaikka tuohon paikkaan haletkoon! hän sanoi. Joko taas kävit lainaamassa? Olenhan sanonut: ei saa mennä!