United States or Pakistan ? Vote for the TOP Country of the Week !


Ja jos meillä vielä joku kansallinen eheys olisi mahdollinen, olisi se epäilemättä vain sen kansallishengen kehityskauden pohjalta, jonka edustajana hän seisoo kirjallisuudessamme ja joka niin lujasti ja elimellisesti liittyy kansallisen romantiikan pilvettömään päivän-uskoon: »kesken hankien ja jään kantaa henki tähkäpään.» s. 22/12 1855 k. 26/8 1895.

"Kiitos uskollinen vanha Kerttuni!" Näin ei hän ollut koskaan ennen puhunut; Kerttu itki ja rukoili, rukoili ja itki tuntikaudet yöllä. Pekka ei myöskään nukkunut sinä yönä, vaan heittelihe levottomasti vuoteellaan. Viimein nousi hän, sytytti kynttilänpään tallilyhdyssä, avasi matkapussinsa ja otti esille sen pohjalta pienen mytyn.

Solovjovin naputuksesta ei hän ollut saanut selvää, vaan kun hän eilen pöytäkirjoja lukemassa ollessaan oli omilta ryhmätovereiltaan kuullut tästä keinosta, oli hän nyt omia aikojaan poistanut veden klosetin pohjalta, koettaakseen, pääsisikö mahdollisesti joidenkin kansalaistensa yhteyteen. Siten tapahtui siis kohtaamisemme aivan sattumalta.

Mikään elävä, kasvava kansa ei ole sulkeutunut laatuunsa, pysähtynyt itseensä, vaan jokaisella toimivalla huokosellaan imee se uusia vaikutuksia, uusia aineksia itseensä: alinomaa virtaa siihen sen omasta rodullisesta juuresta, sen omalta maantieteelliseltä pohjalta, sitä ympäröivästä, sen kanssa kosketuksissa olevista lähikansoista, aikakauden yhteiskunnallisista ja historiallisista virtauksista, hetken henkisestä ilmakehästä henkisiä ja aineellisia vaikutuksia, jotka saattavat kansan hengen alinomaiseen hiljaiseen muuttumistilaan.

Eikä vain itseään, vaan myöskin muita, ainoastaan jonkun entisen, ammoin haihtuneen mielikuvan pohjalta, kun joku uusi eroottinen vaikutus on siihen koskettanut. Ja jos asianlaita olisi ollut toinen? hän oli vielä kysynyt. Ellei Ireneä olisi ollut olemassa ja minä olisin kuitenkin tehnyt teille saman tunnustuksen? Niin, mitä sitten? oli Signe kysynyt vastaan ilkamoiden.

Syötyään rieskaa, voita ja kalaa, jotka Martta oli mukaansa pannut viikonvaraksi, kaivoi Topias sukansäären kirstun pohjalta, otti siitä yhden setelin ja lähti, lukittuaan ovet, tarpeellisimpia talouskapineita ostelemaan. Monta askelta hän astui, monta kauppaa hän teki. Väliin tuli hän kotiin hevosella, väliin jalkaisin.

Se on valonlähde, joka kyllä on sidottu ympäristöönsä, riippuu tästä ympäristöstään, mutta joka myöskin valaisee tätä ympäristöään. Se kirpoaa ja vaikuttaa kansallisen sivistyksen pohjalta, on tämän pohjan liikkeiden läike, on kansan elinponnen kärki.

Romantisia aineksia on olemassa, kuten kaikissa hänen polvensa kirjailijoissa, mutta selvästi huomaa, minnepäin tekijän pyrkimys jo tähtää ja miltä älylliseltä pohjalta hänen runoutensa kohoaa.

Jos nyt sivistyneeltä luokalta melkein tyyten ehtyvät tällaiset, elämän todellisuuden ravitsemat ja kasvattamat, elämäntodellisuuden kamaralta esiinponnistautuvat yksilöt, jos siltä tyrehtyy se elämäntajun uusiutuminen, elpyminen, se mielikuvituksen aineksellinen verestyminen ja rikastuminen, jonka alinomainen uusien aineksien kohoaminen kansan pohjalta pinnalle tuo tähän pintaan, niin kuihtuvat tämän sivistyneistön henkisen elämän juuret.

Taivas oli siitä ikäänkuin kohonnut, kirkkaat kultatähdet paistoivat tummansiniseltä pohjalta; oli pureva pakkanen. Mustalta suolta, joka oli maiden varjossa, paistoi jää suoralaitaisista turvehaudoista, kuin hikinen hopea ja suuret kedot säteilivät molemmin puolin tietä, jota he kahden kesken rinnakkain ääneti astuivat. Martti oli ikäänkuin vähän hämillänsä.