Vietnam or Thailand ? Vote for the TOP Country of the Week !
Päivitetty: 9. kesäkuuta 2025
Sittekuin James Playfair oli suorittanut toiminimensä asiat, jättänyt Delphinin lastin kenraalille ja tehnyt välipuheen suunnattomasta määrästä pumpulia halpaan hintaan, käänsi hän, uskollisena lupaukselleen, kesknstelun päivän tapauksiin. Te luulette siis sanoi hän kenraali Beauregardille orjuuden puollustajain pääsevän voitolle?
Tätä James Playfair ajattelikin mennessään noiden ahtaiden vesien kautta Morris-saaren vieritse, ja hänellä oli syytä peljätä, sillä neljännes-tuntin päästä nähtiin pimeällä taivaala tulijuovia. Pieniä pommia porahteli roikkana höyryn ympärille veteen, joka pärskyi laivanpartaan yli. Muutamia niistä putosi Delphinin kannellekin, mutta kannallensa, mikä pelasti aluksen tietystä häviöstä.
Nähtävä oli, että hänellä piti olla ei tavalliset ruumiin voimat ja ettei hän vähistä hätäilisi. Missä olet ennen purjehtinut? kysyi Playfair. Hiukan siellä, hiukan täällä. Ja Delphinin tarkoituksen tiedät? Tiedän, ja sepä juuri onkin mikä minua houkuttelee. No, kentiesi tekisin tyhmästi, jos päästäisin luotani miehen senkykyisen kuin sinä.
No, mikä mies isänne Halliburtt on? kysyi James Playfair. Rehellinen ja kunniallinen sanomalehden kirjoittaja vastasi Jenny uljaasti Tribunen arvoisimpia aputoimittajia ja joka rohkeimmasti on mustain puolta pitänyt. Orjuuden hävittäjä! huudahti kapteini kiivaasti. Yksi niitä miehiä, jotka, ollen orjuutta hävittävinänsä, ovat peittäneet maansa verellä ja rauniolla!
Jos mieli taitaa sanoa jotakin vissiä tässä asiassa, niin täytyy olla osakas tahi ainakin hyvin uskottu ystävä kauppahuoneessa Vincent Playfair ja Kumpp. Glasgowissa.
Entäs sitte? Hän tietystikin on pelastettava. Miss Halliburtin isä pelastettava? Se on tietty. Hän on kunnian mies, uskalias kansalainen. Maksaneehan vaivan uskaltaa jotakin hänen vuoksensa. Master Crockston sanoi James Playfair, vetäen kulmiansa ryppyyn te uäytätte olevan hulivili ensimäistä laatua. Mutta muistakaa, ett'en olekaan nyt leikkipuheen tuulella.
Kun kenraali ei ollut näyttänyt ystävällisesti mieltyneeltä heitä kohtaan, oli James Playfair varovasti menetellyt, tahtoen antaa tapausten mennä omia menojansa.
Ei mikään muu liikuttanut häntä kuin toimintoasiat. Muuten oli hän kunniallinen ja rehellinen mies. Kuitenkaan ei tainnut hän kuuniakseen lukea sitä tarkoitusta, jota varten Delphin oli rakettu ja varustettu, sillä sen oli kokonansa keksinyt hänen veljensä poika James Playfair, komea kolmikymmen vuotias mies ja rohkein kippari yhdistetyn kuningaskunnan kauppalaivastossa.
Luettuansa vihoissaan eräänä päivänä Tontine-nimisessä kahvilassa Amerikan sanomalehtiä, teki James Playfair sedälleen varsin uskaliaan ehdoituksen. Setä Vincent sanoi hän vasten silmiä me saatamme ansaita kaksi miljoonaa vähemmässä kuin kuukauden ajassa. Ja mitä asiassa pannaan alttiiksi? kysyi setä Vincent. Laiva ja lasti. Eikö mitään muuta?
Sillä aikaa työntyi Delphin aika vauhtia Atlantin yli, jonka aallot pieksettiin kaksinkertaisen ruuvin alla, ja ainoana tehtävänä laivassa oli tarkka vahdinpito. Päivällä jälkeen sen näytelmän, joka teki lopun miss Jennyn tuntemattomuudesta, käveli James Playfair pikaisilla askelilla edes ja takaisin peräkannella.
Päivän Sana
Muut Etsivät