Vietnam or Thailand ? Vote for the TOP Country of the Week !
Päivitetty: 17. kesäkuuta 2025
Hänen miehensä oli muutamia vuosia sitten kaatunut ryssiä vastaan, sittenkuin talon kaikki miehet ruttoon ja Puolan sotaan kuolleet olivat, ja se pikkuinen lapsi oli puolen vuotta isän kuoleman jälkeen syntynyt. Sanoi Margareetta vastaten hänelle: "mutta kuinkastas te maatanne viljellä taidatte?"
Puoleksi lakastuneet pihlajanoksat ja suuri koivu kartanopihan keskellä osoittavat, että juhannuspäivä on äsken ollut. Pikkuinen kolmivuotinen poika hyppii matka-arkun ympärillä, joka vastikään on nostettu etuhuoneesen. Hän nauraa ja on iloinen. «Kun itä tulee takatin, tuo hän Takulle makeitia«, puhuu poika. Etuhuoneen portaalla istuu kolme miestä. He ovat keski-ikäisiä.
Teillä oli varmaan asioita Turkuun? Niin, minulla on siellä sukulainen. Kuka niin? Veli. Todellakin, sitä en ole tiennytkään. Mikä hän on siellä? Hän on mekaanikeri. Mekaanikeri, mikä se on? Ah niin, se on insinööri? Kas kuinka kaunista tuonnepäin todellakin on! sanoi Henrik. Juu, onhan se. No tuota te asetuitte sitten sen veljenne luokse? Ei, hänellä on vaan pikkuinen huone.
Ja paitsi sitä", hän lisäsi puollustaen itseään, "se ehkä lopulta saattaa meidät rikkaiksi. Suvussa löytyy omaisuutta jossakin paikassa, kun vaan voisimme saada sen käsiimme; ja tämä pikkuinen Eva on vanhimman sarjan jälkeisiä. Minä en tiedä tosiaan muuta, kuin että hän kenties tuo monta kallista perikalua muassansa."
Nyt hän kohtaa myrskyn murtaman kuusen korkean kannon, sitä katselee hän hetken, tuumiskellen, ja rupeaa viimein kirveellänsä nakuttelemaan läpeä sen kylkeen. Tehtyänsä tämän, aattelee hän itseksensä: rakentaa mar' tulevana keväänä pesänsä tuohon läpeen punahäntäinen leppälintu tai pikkuinen, kirjava tikka. Niin hän aattelee, merkitsee visusti paikan, ja tiensä jatkaa eteenpäin.
Kun äitini kumartui alas kynnystä kohden, syleilläksensä ja suudellaksensa minua, sanoi gentlemani, että minä olin pikkuinen toveri, jolla oli suuremmat etu-oikeudet, kuin ruhtinaalla taikka jotakin senlaista; sillä myöhempi ymmärrykseni, minä huomaan sen, tulee tässä avukseni. "Mitä se tarkoittaa?" kysyin minä häneltä äitini olkapään yli.
Kerran niitä katsellessani, johtui mieleeni ruveta pukartamaan umpipuusta jotain pienen astian tapaista. Aikomisesta työhön, ja huomenna minulla oli pikkuinen kiulu. Ei se ollut juuri sievän näköinen, vaan sinne päin se kumminkin oli. Illalla saatin näyttää isälle, että minäkin olin jotakin tehnyt.
Oli kuin olisi suuri kuorma vyörynyt hänen sydämeltään. "Suokoon Jumala, että vihanne viimeisetkin tähteet olisivat kuoleuneet!" sanoi provasti Wern hiljaan. Konrad et vastannut mitään. Hänen silmänsä olivat käännetyt pieneen vuoteesen, missä pikkuinen kaksi-vuotinen poika nukkui. Pieni Kaarle ei tietänyt lapsuutensa viattomuudessa aavistaa mitä hän juuri nyt oli kadottamaisillaan.
"Oi äiti, äiti, nyt tiedän, miksi niin rakastan sinua ... minähän olen aivan kuin pikkuinen osa sinusta, koska olin lintuna sydämessäsi!..." "Niin juuri, kultani, sinä ja minä olemme yksi sielu. Kun toinen kärsii, kärsii toinenkin, ja kun toinen on iloinen, iloitsee toinenkin.
"Todellakin, herra Markus, mainio, pikkuinen, viileä paikka sentään kartanomme", sanoi hän toisen ojennettua kätensä tervehdykseksi. "Tuolla ulkona on oikein helle, kuten leipomatalossa." Hän pyyhkäsi esiliinansa kulmalla kasvojansa ja kaulaansa. "Minä olen tänään Louiseni kanssa ollut heiniä kokoomassa ja saimme koko kopsallisen mansikoitakin samalla kertaa.
Päivän Sana
Muut Etsivät