United States or Mayotte ? Vote for the TOP Country of the Week !
Kalman lautojen all' on ainoa kulta, Lautain päälle jo luotiin muikea multa, Riehuilee sydämessän' kaihoni myrskyt, Kyynel vierevi, kuuluu itkuni tyrskyt: Anna saalihis jälleen, aukene, hauta! Nouse, muikea multa! Laukene, lauta, Että mä kultani kasvoja katsoa saan! Pihlajanmarjat.
Havuhattua ei kuulutus tuntenut, ei myöskään parran lopullisia vaiheita ja siinä erhetys. Ei aikaa kauan kulunut, kului vaan viikkoja kolmikunta, niin nuoret häitä heiluivat Kumpulan talossa. Kylmä tuuli vinhasti vinkui, lehdet kellasti syys ja nurmen ruohostossa elon mehu jähmettyi. Tertuissaan vielä punoitti verenkarvaiset pihlajanmarjat, joita tilhiparvi, tuulen lehtiä lennättäessä, poimi.
Posket olivat pojalla punakat kuin pihlajanmarjat, ja silmistä loisti kadehdittava elämänilo, jonka ei luulisi koskaan sammuvan. Mitä antaisinkaan, jos saisin takasin ne ajat ja mahdollisuuden alkaa uudestaan! Mutta meidän on suotu elää täällä toinen elämä ainoastaan lapsissamme niin pitkälti kuin jaksamme heitä seurata.
Puhuessaan oli jo Hetvi laskenut esiliinan silmiltänsä. Oikea poski oli hieman jauhossa, eikä se häntä ensinkään rumentanut. Minäkö sinua halveksisin! Voi Hetvi, tohdinko sanoa jotakin vielä? Karvaat ovat nuo pihlajanmarjat, sanoi kettu, kun ei niitä ylettynyt saamaan. Jotain sellaista taisi silloin mielessäni häilyä. Sinä ylhäällä, minä alhaalla. Siinä syy. Tohdinko kysyä sinulta? Mitä?
Segebadenin kehoituksesta kokoontui tuo iloinen joukko tienvarrella olevaan linnansarveen. Neuvoteltiin, ja pian oli päätöskin tehty. Tien yli kohosi äkkiä komea kuusista ja männyistä rakennettu kunniaportti. Yhteen taivutetut puun latvat muodostivat mahtavan kaaren, jonka sivusta ja holvista riippuvat pihlajanmarjat lisäsivät laitoksen juhlallisuutta. Ylimpänä liehui sinikeltainen lippu.