Vietnam or Thailand ? Vote for the TOP Country of the Week !
Päivitetty: 27. kesäkuuta 2025
Ennen kaikkia olisin jättänyt kaikki sinne ja juossut niin kauas, kuin jalkani olisivat kantaneet; mutta pelko, että kirjoituspöydän laatikko kuitenkin viimein tulisi auki murretuksi, pidätti minut paikallani. "Katsokaa, tämä on meidän vaakunamme, pienokaiseni!" lausui Charlotte viimein, tullen luokseni ja näyttäen sinettisormusta.
Kun olette meidän parissamme vähän kauemmin, huomaatte itse, ett'ei tämä suuri elävä henki koskaan naura ääneen, ja jos hän ollenkaan nauraa, niin se tapahtuu, kuin äsken, inhimillisille heikkouksille. Pienokaiseni, kun täst'edes kerrotte, mitä olette kuulleet hovissa, täytyy teidän sedän läsnäollessa olla varovaisempi." Minä suutuin.
"Kuinka tänne olette joutuneet ja miksi piileskelette täällä, pienokaiseni? Teitä kaivataan seurassa." "Minä olin huolissani isäni tähden ja kävin häntä katsomassa; hän ei ole oikein terve " "Eikö terve?" nauroi Dagobert hiljaa; hän istui jo pianon edessä aloitellen soittoa. "Niin, niin, sangen arveluttava kipu! Minä kuulin jo klubissa tästä ihmeellisestä uutisesta.
"Niin, niin, katsele minua vaan pienokaiseni!" lausui hän tarkastellen suuria, valkoisia, hyvin hoidettuja kynsiänsä. "Näitä kymmentä sormiraukkaa vapisen minä alinomaa, peläten, että nekin lähetettäisiin pihakammariin!" "No, teillä ei suinkaan ole syytä valitukseen, Charlotte", arveli neiti Fliedner hieman terävästi. Ilsen kasvot pitenivät.
Nuku äitis helmassa, siinä olet turvassa. Siinä surutonna olet niinkuin kukka lehdossa, pieni lintu pesässä. Minun sydänkäpyseni! Nuku unta makeaa, uni voimat vahvistaa. Mailman kiistatanterella usein myrskyt raivoaa, vastatuulet puhaltaa. Kukatiesi kohtaavat ae sinuakin, lapseni, oma pienokaiseni. Vahvistu, mun poikaseni! Nuku, sydänkäpyni! Vielä valvoo äitisi.
Kummallinen pieni tyttö, joka ei milloinkaan ollut nähnyt rahaa!" sanoi hän kummastuneena. "Niin, setä, aron prinsessa, kuten Dagobert sanoo, pieni vapaa leivo, joka heitti rahanne jalkojenne eteen eikä niin vaan anna sulkea itseään häkkiin!" huusi Charlotte nauraen. "Nyt, pienokaiseni, täytyy sinun kunnioittavasti tervehtiä tuota vanhaa herraa!" Herra Claudius punastui äkkiä hieman.
Hän tempasi paperin taskustansa ja piti sitä silmäni edessä. "Katso tässä, lapsi", huudahti hän hengästyneenä. "Viimein nousee minunkin onnen aurinko! Ah! " Hän levitti käsivartensa, ikäänkuin tahtoisi hän sulkea koko maailman rinnoillensa. "Katsokaa minua, pienokaiseni tään näköinen onni on! Tänään tohdin ensi kerran lausua: tätini Margareta ruhtinatar!
Ensin tuijotti hän minuun ällistyneenä ja epäillen, vaan sitte purskahti hän hillitsemättömään nauruun. "Siis on keskinäinen välimme niin runollista laatua? Sepä on taivaallista! Ja minä kuin olin niin lapsellinen, että hetken aikaa pelkäsin no, pienokaiseni," keskeyttihe hän iloisesti; "se työ on loppuva sinä päivänä, jolloin kohtaloni muuttuu, siitä voit olla varma! Sitten en enää kärsisi sitä!
Hän on emäntänä herttuan hovissa, sillä herttua ei ole vielä naimisissa, ja hänen sanotaan olevan erittäin hyvän pieniä, ujoja ja älkää pahastuko vähän hölmömäisiä tyttöjä kohtaan, jotka pelkäävät ensimmäistä esittelemistä hovissa... Rauhoittukaa siis, pienokaiseni!" Hän käänsi minua olkapäästä.
Ei, ei! sanoi lapsi pudistaen päätään. Ei sinnepäinkään! Sanopas uudestaan, pienokaiseni! Turha vaiva. Nyt se kuului aivan toiselta. Matkustaja taas arvasi: Paddens? Ei, ei! sanoi lapsi. Ei sinnepäinkään! Vielä kerta, koetellaanpa vielä uudestaan, kultaseni! Aivan toivoton yritys. Nyt nimi tuli nelitavuiseksi.
Päivän Sana
Muut Etsivät