United States or Italy ? Vote for the TOP Country of the Week !


Päälle päätteeksi tavattiin pienoinen puutarhan perustelma, johon ahkera käsi oli istuttanut sammalkasvia ja vuokkoja. Kaikki todisti, että tässä oli aiottu olla pitemmän aikaa taikka tulla tänne takaisin.

Mutta jos se pysyy paikallaan ja itseensä ottaa pienuuden, niin se ei voi muuta olla, kuin mitä se oli, samaten kuin minäkin, itseeni otettuani ja saatuani pienuutta, vielä ollen se, mikä olen, olen tuo sama pienoinen; kun sitä vastoin tuo toinen, itse suuruus, ei ole semmoisenaan rohjennut pienenä olla.

Kun lukeminen oli loppunut ja he, kuten tavallisesti, tulivat yhtenä kadulla, alkoi Anna heti puhua asiasta. Tuo pienoinen oli ollut sairaana ainoastaan muutamia päiviä kertoi pastori; lääkäri oli ollut hänen luonaan, samoin hän, pastori. Tyttö oli ikävöinyt päästä Jeesuksen luo ja ollut varsin kärsiväinen, vaikka tuskat olivatkin kovat.

Niitä ja näitä, tipuseni, niitä ja näitä, sillä ei ole niin väliä. Liina pienoinen on valkean ruusun näköinen, lausui vapaaherratar, keskeyttäen tuon hiljaisen keskustelun, jota hän ei näkynyt mielellänsä sallivan, hän on valkean ruusun näköinen; ah, se sopiikin sille, joka ensi kerran astuu maailmalle.

Ei mitään säästetty, kaikki, jotka suinkin kykenivät, pakenivat henkeään pelastamaan ja pohjoista kohti kulkiessaan olivat nämä niinkuin monet muutkin ainoastaan töin tuskin tulleet toimeen tähän päivään asti. Pienoinen joukko pyrki Viitasaarelle, jossa Miihkalin isän sanottiin makaavan sairaana.

Liisa läheni, tarttui hänen käteensä ja sanoi melkein lapsellisen kainosti: Betti täti, ettekö tunne minua? Minä olen Liisa pappilasta ja tämä lapsi on oma pieni tyttöni. Pikku Liisa, veljenitytär mutta miten suureksi sinä olet tullutkaan, eipä kumma jos en tuntenut sydämmellisen tervetullut sekä sinä että pienoinen.

Kukapa tietää, minkälaisella kuoleman kauhistuksella tämä lautta tehtiin ja millä tuskalla pienoinen otettiin äidin sylistä ja pantiin tynnyriin, millä ristiriitaisilla tunteilla se viimeinkin heitettiin meren valtaan ja köysi liukui vapisevista käsistä! Luultavasti oli jo silloin viimeinenkin pelastuksen toivo kadonnut, kun nuo poloiset jättivät lapsensa tuon heikon tynnyrin turviin.

Ja hänen pienoinen kuuma kätensä puristi minun kättäni. N.! huudahti samassa Gagin: eikö tämä tausta ole liian tumma? Minä menin hänen luoksensa. Asja nousi ja lähti huoneesta. Tunnin kuluttua hän palasi takaisin, jäi seisomaan ovelle ja viittasi kädellään minua tulemaan luoksensa. Kuulkaa, sanoi hän: jos minä kuolisin, säälisittekö minua. Millaisia ajatuksia teillä tänään on! huudahdin minä.

Tämä vietos vei meidät virran rannalle, ja virta oli pian kokonansa jäistä tukkeissa. Siellä odotti meitä pienoinen vene, joka oli viepä meidät "Amerikaan." Eräs matkustaja oli jo istunut siihen. Se oli eräs insinööri Kentuckysta, joka ilmoitti nimensä ja ammattinsa tohtorille.

No, eihän pienoinen peippokaan Yli pilvien kokkona lennä. Ja meri kun kuohuen myrskyää, Se vihaiset aaltonsa nostaa, Kuin tahtoisi taivahan yllättää Ja rohkeille pursille kostaa, Jotk' uhkamielin on vallanneet Sen neitseellisen, ujon poven Ja Ahdin linnahan aukaisseet Ikikuuluhun aukion oven.