Vietnam or Thailand ? Vote for the TOP Country of the Week !
Päivitetty: 14. toukokuuta 2025
Johannes odotti lovea, johon hän olisi saanut sotaisen innostuksensa purkaa. Mutta sitä ei tullut, sillä Rabbing oli nyt temmannut asian ilmasta ja leikki sillä kuin kissa hiiren kanssa. Hänen suhteensa ei Johanneksen todellakaan tehnyt mieli mitellä voimiaan. Hän ei tiennyt itsekään, mistä se johtui, mutta hän tunsi ainaista, miltei pelonsekaista kunnioitusta Rabbingia kohtaan.
Gabrielle vapisi mielenliikutuksesta, vaan ei saattanut lausua sanaakaan. Hän tiesi, että hän, jos olisi ruvennut itseään puolustamaan, olisi tullut niin liikutetuksi, ettei olisi voinut hillitä ulkonaista eikä sisällistä ihmistään ja hän tunsi pelonsekaista kauhua kenellekään kaikkein vähinten äitipuolelleen paljastaa jotakin siitä, mikä hänessä liikkui.
Hän vihasi tätä miestä, johonka hän kerran oli ollut niin suuresti mieltynyt ja jolle hän oli tuhlannut luottamustaan: hän uskoi hänestä kaikkea pahaa ja tiesi, että hän oli se salpa, joka enemmän kuin mikään muu esti häntä valtaan pääsemästä; mutta hän tunsi samalla häntä kohtaan sitä pelonsekaista kunnioitusta, joka syntyy niiden välillä, jotka ovat toistensa vertaiset nerossa, kyvyssä ja kunnianhimossa.
Myöskin Musti sattui joskus saamaan siitä takalistolleen, joka ei suinkaan ollut omiaan vähentämään hänen pelonsekaista kunnioitustaan tuota kiusankappaletta kohtaan. Ikävä temppu oli myöskin se, jos isäntä otti häntä kiinni kuonosta, puristi toisen kätensä torveksi sen ympärille ja lupsautti toisen kämmenensä sen päälle kuin pohjan suppiloon.
Nyt sen asenne ilmaisi pikemmin pelkoa kuin raivoa; sen karjunta tuntui tuskalliselta ja väsyneeltä, sen pää oli riipuksissa se nuuski ilmaa rautaristikon läpi painui jälleen lysyyn, syöksähti jälleen ylös ja taas kuului sen pelonsekaista karjuntaa.
Vihdoin oivalsivat viranomaistenkin aivot, että tällaiset salpapuut olivat hyödyttömiä, ja ne hävitettiinkin sitten. Mutta lapsena ollessani tunsin minä kaikessa tapauksessa jonkunlaista pelonsekaista kunnioitusta noita salpapuuvahdistoja kohtaan ja tuntui aina ikäänkuin rauhallisemmalta kun oli onnellisesti ja hyvin päässyt niiden ohi.
Päivän Sana
Muut Etsivät