United States or Israel ? Vote for the TOP Country of the Week !
Kun hän nousi vaunusta, seisoi pehtoori pihassa paidanhihaisillansa. Vilahdus hänen mustista silmistänsä ja valkoisista sukistansa oli kylläksi saattamaan hänet päästä pyörälle. Hän meni epätoivoissaan huoneesensa, pesi kasvonsa ja otti juhlavaatteet yllensä. Patroona Helleby vaimoinensa ja molempine lapsinensa, jotka olivat Alfhild'in oppilaita, seisoivat ovella häntä vastaanottamassa.
Pehtoori nousi tuolilta, lähestyen horjuvin askelin ovea. Pellavatukkainen seurasi helvetillistä riemua säteilevin kasvoin kaikkia nuorukaisen liikkeitä.
Onko se mahdollista? huudahti Kron, iloissaan unohtaen väsymyksensä. Ja jos kreivi edelleenkin on tyytyväinen herraan, lisäsi pehtoori, niin koroitetaan herra suosiollisesti ennen vuoden loppua Noran vakinaiseksi pehtooriksi... No, eikö kelpaa sellaiselle, jonka ei tarvitse ajaa partaansa useammin kuin kerran viikossa?
Mutta vaikkakaan he nyt eivät ole kotona, selitti pehtoori, niin saa tohtori kuitenkin nähdä heidät heti paikalla. Onko sillä nyt niin kiire, Albert? sanoi rouva; ystäväsi on varmaan sekä nälkäinen että janoinen!
Mainio maalaus! ylisti lääkäri, piirustus on varma, värit ihailtavat, kaikki on pursunut yhtä aikaa kädestä ja sydämestä!... Huomaa selvästi, että maalaaja ei ole ainoastaan taitelijatar, vaan myöskin puoliso ja äiti... Mutta... Mutta? huudahti pehtoori. Mistä hitosta sinä löydät siihen »mutan»? Se koskee ainoastaan ryhmitystä, selitti lääkäri.
Nyt kävi pehtoori K. Kaarlolle entistä kohteliaammaksi ja kysyi: Koska, arvoisa isäntä, tulette itse tänne asumaan.
Mitä ulkonaisten olojen suhteen tehtiin, voitanee lyhykäisesti tässä mainita. Minun ensimmäinen huoleni oli, kun aloin ryhtyä työhön, saada suomalainen jumalanpalvelus joka sunnuntaiksi ja koulun kylään. Sitä varten sopivana henkilönä oli minulla mukanani tulkkina seurannut pehtoori A. Granö, joka perheineen muutti mainittuun suomalaiseen kylään syksyllä 1886.
Vastaukseksi tuo pienokainen sanoi: "Pehtoori vei Laalan suureen saliin ja Laala seisoo pehtoorin linnalla papin edessä ja pappi on jo kauvan aikaa heille lukenut ja antanut Laalan sormeen suulen kulta solmuksen," "Vai niin," jupisi nuorukainen ja hänen huulensa vapisivat. "Minä kuulen pojan puheista, että olen myöhästynyt. Hevois-konit olivat laiskat. Se viivytti tuloani. Mitä on nyt tehtävä?