United States or Niger ? Vote for the TOP Country of the Week !
Svenonius kaappasi hänen keppinsä ja tavotti lyödä sillä tuota epäiltyä haamua, mutta Kaarinan ainoa kotieläin, ainoa olento, joka oli hänellä toverina yksinäisyydessä, suisti nopeasti syrjään ja pakeni sängyn alle, josta sen vihaista sähinää tuon tuostakin kuului.
Eikä se kuolema ollut kaunis. Täällä olen nyt ollut viimeistä kertaa! kuiskasi Adelsvärdissä sisällinen ääni. Hän pakeni joitakin portaita alas joutui pihalle tapasi ahtaan raon ja pääsi kapealle kujalle. Yötä ja kuolemaa pakoon. Varhain aamunkoitteessa hän juoksi kuin vainottuna pitkin kanavien reunoja, poikki siltojen, läpi katusolien. Hän ei nähnyt mitään eikä ketään.
Paikalle rientäen hän tempasi pikku tytön syliinsä ja pakeni kotia, minä ihan kantapäillään; sillä olinpa aivan liiaksi pelvon vaiheella iskun vaikutuksesta, että olisin mitään muuta ajatellut kuin päästä seuralaisteni turviin.
Välistä oli Sten huomaavinaan, että Alfhild häntä hyvin suosi. Hän saattoi välistä katsahtaa Steniin niin miellyttävän kainosti ja ihmettelevästi mutta jos Sten, katseesta innostuneena, yritti lähestyä, pakeni tyttö aina arasti.
Suomalaisten katkeruus kasvoi päivä päivältä, sotamiehet karkasivat joukottain, ja kulkupuheet, että Suomi oli jätetty tuhottavaksi, nostivat kaikkialla vihaa ja kauhua. Armeijan lähestyessä pakeni väestö ikäänkuin vihollisen edestä, ja venäläiset etenivät ruotsalaisten kintereillä.
Ja kun eukko yhä yritti valittaa, tulistui hän ja karjasi: Kuuletko mitä sanottiin!... Käske ukon takaisin suudella ja!... Ulos! Eukko ihan säikähti ja pakeni. Syödä tuo oli. Mutta ukko Durnjakinin asia onnistui, jo niiden kenkätöidenkin takia.
Pelko ja säikähdys oli päivän pitkään yhä voimakkaammin vallannut kaupunkilaiset. Jokainen kellä vain elävä henki oli pakeni läheisiin, ympäröiviin puistoihin, vieden mukanaan kaikki mitä suinkin voi.
Ovi tähän seimeen oli auki, hän pakeni sinne sisään, istui sinne pimeyteen, ja sieltä näytti hän ainoastaan pieneltä, epäselvältä haamulta, vanhalta isoäidiltä, joka vielä saisi monta, monta vuotta odottaa kuolemaansa.
Sitten tuli tuo omituinen juttu hänen naimisestaan parooni de Lowiczin kanssa, lurjuksen, mutta kauniin kuin jumala, jonka kanssa hän pakeni. Vuoden kuluttua synnytti hän kuolleen lapsen, keskosen, johon hänen sanottiin olevan itse syypää.
Sotajoukot luopuivat kenraalistaan, joka pakeni päämajaan Mohileviin, missä hänet 14 p. syyskuuta vangittiin. Sama kohtalo kohtasi Denikiniä ynnä muutamia muita kenraaleja, jotka olivat menneet Kornilovin puolelle. Vain Kaledin pysyi vapaana, koska kasakat kieltäytyivät häntä luovuttamasta.