United States or Hong Kong ? Vote for the TOP Country of the Week !
Mutta yhden asian minä tiedän ja se on pelkkää totta: Jos sinut, rakas herra, se kuula, joka sinua tänäpänä hipasi" paashi ei sanonut ajatustaan päähän asti "Courte et bonne! olisi sanottu, sillä nuorukainen sinä olet ja samalla mies ja sinun elämäsi on hyvä!"
Kun nimettömäksi jäänyt ja uudelleen ristitty poika pitkän neuvottelun jälkeen nousi ylös ja sattui katsahtamaan peiliin, oli hänen peljästyneen ja murheellisen muotonsa verhona vieläkin päähine, jonka ruotsalainen vekkuli oli siihen sovittanut. "Kuulehan, paashi Leubelfing! Minulla on vähä neuvoja sinulle.
Vanhus kyllä käsitti asian ja teki sitte lakkaamatta ivaa serkku Leubelfingistä. Kesän lopulta aina elonkorjuun loppuun ja siihen kylmään aamuun asti, jona ensimäiset ohuet lumihöytyvät tanssivat teillä, ratsasti paashi Leubelfing risti-isänsä eversti Ake Totin vieressä kaikkialla edestakaisin, niinkuin sodassa sattuu.
Sinä rypistelet kulmiasi, nyt et ole hyvä! Ole kohtelias ja nöyrä! Kas, tässä oma rasiani! Minä lahjoitan sen sinulle!" Ja Ruotsin kuningatar, syntyisin Brandenburgin prinsessa, ojensi paashi Leubelfingille englantilaisen ompelurasian, jossa oli lankaa, neuloja, sormustin ja sakset.
Sitte saat valita meistä jommankumman." Paashi Leubelfing lupasi risti-isälleen, mitä jo ennen oli luvannut itselleen, ja kertoi hänelle sitte täydellisesti seikkailunsa, niin totuuden mukaan, kuin niin pitkän tuntemattomana-olon jälkeen välttämättömästi tuntuu tarpeelliselta, yhtä tarpeelliselta kuin ruoka ja juoma pitkän paaston jälkeen.
Kuningas, vähääkään hämmästymättä Leubelfingin läsnäolosta, katsahti häneen hyvin ystävällisesti ja pisti sormensa hänen kähärään tukkaansa, niinkuin hänen oli tapana. "Gust", sanoi hän, "ei se näy. Se puristaa. Anna minulle liivi." Kohta senjälkeen ratsasti kuningas pois, takanansa toisella puolen Lauenburgin herttua ja toisella paashi Leubelfing.
Mutta sitä ei utelias paashi kuullut, sillä noiden tietojen sijasta sai hän kuninkaan kämmenestä jotenkin kovan iskun vasten suutansa, jonka pielistä Kustaa oli näkevinään vallatonta naurua. Eräänä päivänä tahtoi kuningas lahjoittaa Kristiinalleen ensimäisen sinettisormuksen.
Taikka jutteli uskomattoman tapauksen, miten hänelle, kuninkaalle, hänen lapsensa syntymisen jälkeen, ensin oli ilmoitettu se pojaksi ja miten hän itsekin oli jonkun aikaa samaa uskonut; taikka juhlista ja puvuista, eli, omituista kyllä, enimmäkseen semmoisista asioista, jotka yhtä paljon ja enemmänkin voivat huvittaa tyttöä kuin poikaa, ikäänkuin olisi petetty kuningas tietämättänsä tuntenut vaikutusta petoksesta, jonka paashi oli hänelle tehnyt, ja olisi samoin tietämättään nauttinut hyvänluontoisen nuorukaisen muotoisena kuuntelevan naisen salaista viehätystä.
Sen tehtyään sotamiehet poistuivat, sillä olihan kartanon portilla vahti. Uteliaasti katsahti paashi kirjeensä ylitse vankiin, jonka oli käskenyt istuutumaan, ja kummastui hänen kauneudestaan. Ollen kooltaan ainoastaan keskinkertaisen-suuri oli hänellä sievät olkapäät, hieno kaula ja pieni, kaunismuotoinen pää.
Seitsenvuotiaana astui aatelispoika paashina jonkun arvokkaan ritarin palvelukseen, jossa hän sai harjautua asepalvelukseen ja ratsastukseen; paashi seurasi herraansa metsästysretkillä ja matkoilla, palveli häntä pöydässä ja sai sellaisissa tiloissa tottua kuriin ja kuuliaisuuteen sekä nähdä ritarillista esimerkkiä.