Vietnam or Thailand ? Vote for the TOP Country of the Week !
Päivitetty: 27. toukokuuta 2025
Hämäräkin oli jo tullut ja pirtissä loimotti jo pärevalkea pihdin nenässä, kun isäntä taakkoineen sisään työntyi. Jo oli Mattikin vannenäreensä haudotuksi saanut ... niitä nyt tuolla karsinaloukossa vuoleskeli ja kiuluihin asetteli ja mittaili. Eikä muka nähnyt muiden kanssa samalla valkealla tuommoista tärkkiä työtä tehdä ... eri päre oli pitänyt nokkansa eteen saada seinänrakoon savuamaan...
Kun me illalla istuimme hänen vuoteensa vieressä, ja pärevalkea loi punertavan valonsa hänen römyliäisille kasvoillensa, rupesi Esteri veisaamaan niinkuin tavallista on. Yrjön kasvoilla ei näkynyt liikkeen väräystäkään, silmänsä olivat ummessa ja raskaasti virtasi hänen rinnassaan elämän tyrehtyvä vuolle.
»Mutta mitä Matti siinä kroikottelee ja hakee paitasillaan, kun ei pue?» tutki Maija. »Lakkiani. Saakuri, kun en tiedä mihin se lie joutunut.» Muori aikoi pärevalkea kädessä mennä Esaa herättämään ja hevosen historiaa kyselemään, mutta toiset jokainen yksistä neuvoin liittyivät ehkäisemään sitä tuumaa.
Isäntä tuli portille meitä vastaan, kantaen lyhtyä liepeensä alla ja saattoi minut ahtaasen, mutta siistiin tupaan, jossa paloi pärevalkea. Seinällä riippui luotipyssy ja korkea kasakanlakki. Isäntä, syntyjään Jaikilainen kasakka, oli noin kuusikymmentä vuotta vanha, mutta vielä terve ja reipas ukko.
Vaan ei hädäst' auta voivotus, Työstä, toimesta on lohdutus. Kotihin nyt vaan on tie. Heinäreki, valjahat Niityll' on. Siell' uljahat Ruunat syö; kas niistä pari Reippahasti kyllä vie Saalihit ja sairahat, Vaikk' ois tie kuin hiekkakari. Elävän ja kuolevaisen, Vanhuksen ja nuorukaisen Koti, armas koti saa Rauhoittaa. Himmeesti pärevalkea Valaisee uuninkorvalla Nokisen orren alla.
Päivän Sana
Muut Etsivät