United States or Lebanon ? Vote for the TOP Country of the Week !
Viimein vaipuisi Pilatus Kansan kauhean edessä, Istui kohta istuimelle Tuomiota tuottamahan, Päätöstänsä päättämähän; Sai vielä sanan kotoonsa, Varoituksen vaimoltansa, Ett'ei Kristusta enämpi Viatointa vaivajaisi, Eikä hurskasta hosuisi.
Muutamat nimittivät häntä kurjaksi pelkuriksi, joka pelkäsi kohdata kunniallista kuolemaa, toiset panettelivat häntä petturiksi, ja halu saada kostaa heittolaiselle vahvisti vaan enempi heidän päätöstänsä vastustaa romalaisia.
Pysähdyttiin kahden puolen, ja äänettä toinentoistaan katseltiin kauan: asukkaat Rajamäeltä tirkistellen niinkuin ihmeeksensä, mutta veljekset kovin kömmähtäen, muistellessaan päätöstänsä tiellä. Kuitenkin astui viimein esiin veli Aapo. AAPO. Rauha teille! MIKKO. Sama teille, mutta suistakaat vähän koirianne. AAPO. Killi ja Kiiski, vait! JUHANI. Terve miestä, sinä Rajamäen Mikko!
Itse kuvernööri oli näet erinomaisesti mielistynyt Pekan juoksijaan, oli pyydellyt sitä ostaakseen ja tarjonnut oikein tuntuvan summan siitä. Pekka oli jo ennen päättänyt, että hän ei kuuna päivänä luopuisi Varsastansa, mutta tarjotun summan suuruus alkoi panna hänen päätöstänsä horjumaan, vaikka luonto löi vastaan. Siksi toiseksi hirvitti vähän hylätä niin suuren herran tarjouskin.
Henrik toteutti innokkaasti päätöstänsä iloisella tavalla jaloitella siskojansa ja Jacobi oli siinä kaikin voimin hänen apunansa.
Mutta kun tuo ikäwän ja kaipauksen tunne käwi kukkuroilleen, joudutti se hänen päätöstänsä ja hän tunsi ikäänkuin sisällisen äänen kutsuwan häntä ja kehoittawan heti ryhtymään työhön. Nyt tuli Antille toiset tuumat. Hän ryhtyi työhön, ja nyt ei hänellä ollut ikäwä, eikä hän kaiwannut yhdenkään ihmisen seuraa.
Hän rukoili isäänsä, että he heti jättäisivät sen maan, jossa heillä oli ollut niin murheelliset sattumukset; mutta tämä selitti, ettei hänen varallisuutensa riittäisi elää Englannissa, vaikka hänellä oli kylliksi saattaa itsellensä onnellinen tulevaisuus siirtomaassa. Hän oli oikeassa, eikä koskaan katunut päätöstänsä.
Gudula oli jokaisen sellaisen ehdoituksen kauhulla hylännyt, ja hänen isänsä oli liiaksi jäykkä- uskoinen Juutalainen, tahtoaksensa hänen päätöstänsä siinä suhteessa vastustaa. Mutta tänään oli asia toisellainen, tänään oli rikas Juutalainen kauppias Hanausta tullut häntä kosimaan, ja taas oli hän antanut jyrkästi kieltävän vastauksen.
Viime aikoina oli paljon puhuttu kuningattaren aikomuksesta luopua hallituksesta, mutta aina kuitenkin, jotenkin salaperäisesti, sillä hän ei tähän saakka ollut ryhtynyt mihinkään niin sanoaksemme viralliseen toimenpiteesen pannakseen tätä päätöstänsä käytäntöön. Jonkun aikaa ylläkerrottujen tapausten jälkeen näytti hän kuitenkin tahtovan ryhtyä asiaan päättävän vakavasti.
Hän luuli, että Galdus lähtisi takaisin heimokuntaansa ja heittäisi henkensä jossakin turhassa kapinassa. Mutta hän tunsi Galdon eikä koettanut muuttaa hänen päätöstänsä. "Minä en tahdo odottaa siksi kuin te lähdette", lausui Galdus. "Minä menen ensiksi ja heti.