Vietnam or Thailand ? Vote for the TOP Country of the Week !
Päivitetty: 24. heinäkuuta 2025
No, oletteko tekin vielä täällä? Minä en hylkää teitä!... kuten muut. Ajatelkaa, emäntä! Jos nyt me kaksi hyljättyä löisimme tuumamme yhteen...? Vai mitä arvelette? No...! Eikö tämä juuri osoita, miten selkeästi ja kirkkaasti järki päässäni juoksee...?
Sitten hän äkkiä säpsähti. "Mitä nyt?" sanoi Peter. "Kuuletteko mitään?" "Kuulen etäältä itkua," sanoi vieras, "ja lyöntejä. Ja kuulen miesten ja naisten kutsuvan minua." Peter kuunteli tarkkaan. "En voi kuulla yhtään mitään", sanoi hän. "Se on kai teidän omassa päässänne. Minä kuulen joskus ääniä päässäni." Hän kuunteli vielä tarkkaan. "Ei kuulu ikinä mitään. On niin perin hiljaista."
En tahtonut saattaa heitä levottomiksi kotiin jäämiselläni, vaikka aivan vähän olin sovelias menemään, sillä olin hyvin liikutettu ja tunsin hermojen vavistusta päässäni, jota en voinut yhdessä kohdin pitää; luultavasti oli tämä halvauskohtaus, vaikka vielä aivan heikko. Tunsin, ett'en enää koskaan voisi pitää päätäni pystyssä, vakaasti ja taneasti niinkuin ennen.
Kuultuansa että minä iloisten ystävien parissa joskus saatoin tulla vähän "tiprakkaan", antoi hän minulle semmoisen ripityksen siveydettömästä elämästäni, kuten hän sanoi, että hiukseni nousivat päässäni pystöön ja kaikki jäseneni vapisivat.
Kun vihdoinkin alkoi päässäni tuntua joitakin elonmerkkejä, sain minä huuliani hyvän aikaa liikutettuani sanotuksi: »Mutta, Jumalan nimessä, mitä tämä oikein merkitsee?» Rakuuna otti kädet kasvoiltaan ja katsoen minua suoraan silmiin kysyi: »Etkö minua todellakaan tunne, Tapani?» Uudelleen punastuen loi hän silmänsä alas.
Olimmehan me sopineet kahdesta koetusvuodesta, ja olihan siihen nähden siis kaikki välillämme selvää, niin että me nyt täysikasvuisina sopivassa tilaisuudessa saatoimme hyvällä omallatunnolla laskea leikkiä koko asiasta. Veri kuohui päässäni ja tunsin, että minun täytyi kostaa.
Jos kirkko tahtoisi pakottaa minua tekemään jotain Jumalan käskyä vastaan, en sitä tekisi.» »Ettekö luule, että Teidän pitää totella maallista kirkkoa s. o. paavia, kardinaaleja, arkkipiispaa, piispoja ja muita pappeja?» »Kyllä, kun ensiksi on totellut Jumalaa.» »Ovatko äänet kieltäneet Teitä alistumasta taistelevan kirkon alle?» »En vastaa muuta kuin mitä minulla on päässäni.
Kauhistuttavia sanoja puhui minulle rakastettu ääni ... niitä tuskin ymmärsin ... kaikki näytti minusta kummalliselta, käsittämättömältä. Kuten vankia, vietiin minua takaisin mieheni luo. Silloin tunsin minä taas jotain kummallista päässäni ja rinnassani, siellä tanssi ja pyöri mutta kuitenkin tuntui siellä kalvava kipu. Tämä kiihtyi kiihtymistänsä minä tulin totta sanoakseni hulluksi.
Pidän häntä päässäni ja jätän poiskin, jos on itsestäni niin päin parempi. Ja vaikka en kirkonmäellä pitäisikään, niin pidän junassa ja pidän vielä laivallakin, senpähän sitten muun näkee kirkonkylän rantaan tullessa...
Ja jättää se taas hurjan naisen käsiin, oli sama kuin heittää hänet varmaan kuolemaan. Jos hän, jota minä epäilin, olisi antanutkin lapsen elää, niin odotti häntä kuitenkin kaikissa tapauksissa julma kohtelu. Nämä ajatukset ristelivät päässäni hänen yhä enemmän lähestyessä.
Päivän Sana
Muut Etsivät