Vietnam or Thailand ? Vote for the TOP Country of the Week !
Päivitetty: 15. lokakuuta 2025
Puusta ja kivestä, yhtä korkeaksi kuin makuusijakin, rakennettiin yhtäläisesti suorakaiteen muotoinen muuri. Tämän päälle pantiin kaksi paksua ja kuivaa honkapölkkyä päällekkäin, ja tämä metsäseuduilla vielä tavallinen nuotiovalkea paloi ja valaisi usein kaiken vuorokautta, riippuen siitä, kuinka paksuja pölkyt olivat.
Samoin Trigonat ja Meliponat, jotka ovat todellisia kotimehiläisiä, jos kohtakin alemmalla kehitysasteella, laativat toukkakennonsa ainoastaan yhteen kerrokseen sekä rakentavat vaakasuorat kakkunsa päällekkäin muodottomien, jykevien vahapilarien nojaan.
Ja kontolaisia oli hänen tavattava oli niin monta asiaa, jotka olivat jääneet epäselviksi. Karilan nuorta isäntää on hänen myöskin välttämättä tavattava sinne mennessään. Ja kiertomatkaltaan hän tietysti taas palaa tänne. Mutta kuta enemmän hän pinosi päällekkäin näitä välttämättömiä tehtäviänsä, sitä köykäisemmiltä ne tuntuivat.
Käänsin paperiani joka taholle. Turhaan. Mitään uutta ei syntynyt. Käänsin nyt paperini siten, että kirjoitetut puolet eivät tulleet päällekkäin, vaan vastatusten, ja katselin.
Minä tulen tänne käsityöni kanssa, kun saan lapsen nukutetuksi. Puhellaan sitten kaikkia maailman asioita. Minusta on nyt niin hauska!» Illalla oli Liisa kuin irti laskettu varsa. Hän oli saanut mieheltään kirjeen, jota oli kauan odottanut ja huolehtimaan jo alkanut, kun ei mitään tietoja ollut saanut. Asiat pyörivät taas hyvin päin ja päällekkäin. Niin meni kaikki kuin messinkihöylällä.
"Mutta nimet eivät ole oikeat ainakaan ei minun", intti Timo. "Antakaas tänne nuo paperit", pyysi Nivalinkanen, ja saatuansa ne, asetteli hän Timon nimet päällekkäin akkunan-ruutua vastaan. "Toinen on piirretty toisen jälkiin", lausui hän tarkastettuansa ne. "Ei kukaan kahdesti kirjoita nimeänsä niin yksiin viivoihin kuin nämä ovat tehdyt.
Suruin tehtiin Suomen touko, murhein pellot perkattiin; murhe särkyi säveliksi, sävel syöpyi sydämiin, sävel synkkä, syksy-öinen, sentään lämmin, lempeä, niinkuin kesäpäivän lasku, hehkussansa hempeä. Suomen suru, Suomen soitto, Suomen riemu, Suomen työ! Siin' on mahdit maamme tämän, päällekkäin kuin päivä, yö.
Röykkiö oli läheltä katsoen kadottanut säännöllisen muotonsa: kaikki näytti jylhältä ja sekavalta; harmaat graniittimöhkäleet näyttivät sattumoisiltaan ja hullunkurisesti päällekkäin ladotuilta. Ja se, mikä etäältä katsoen näytti hevosenpäältä, ei ollutkaan muuta kuin iso muodoton kivi, joka riippui röykkiön rinteessä ikäänkuin joka hetki siitä alas vyörähtääkseen.
Lapset kokoilivat kappaleet ja menivät uuninkupeelle penkille istumaan ja ihmettelemään niin äkkiarvaamatta saatuja tavaroitaan. "Tuta te tämän tälti?" kysyi pienin tyttö, laitellen kappaleita päällekkäin. "Tuo joka nyt lyyppe", neuvoi vähän isompi tyttö. "Mittee niillä on, jota ne lyyppee?" kysyi taas pienin. "En minä tiijä", sanoi toinen.
Ei keltään se niin komeasti mennyt kuin Hannulta. Rohkaistuna tästä voitosta, kysyi Hannu, halusiko joku nostella tervatynnyreitä kilpaa hänen kanssaan. Oli kaksi riviä tervatynnyreitä päällekkäin, jotka muuan lähellä patoa asuva oli tuottanut tänne, lastatakseen ne tästä kolmilaitoihin.
Päivän Sana
Muut Etsivät