Vietnam or Thailand ? Vote for the TOP Country of the Week !
Päivitetty: 4. kesäkuuta 2025
Lapsi wiihtyi pian, isäntä painoi owen jälleen kiinni ja palasi samalle sijalle, josta hän oli lähtenyt, ja istui siinä yhtä äänetönnä kuin ennenkin.
Samassa hän heilutteli koukkua ja paiskasi sen sitten myllyn owen reikää kohden, mutta woi! ei koukku lentänytkään määräpaikkaansa asti, waan putosi koskeen.
Hän oli waatteistaan nähden kuin talonpoika, mutta hirmuisen ruma, että kun awasi kyökin owen, olin säikähtää hengettömäksi. Minä luulin hänet roswoksi, ja minua wapisutti, kun waan katsoin häntä silmiin. Minä tahdoin mennä sanomaan kirkkoherralle, mutta nähtyään minun aikomukseni, se hylky tempasi minut kiinni rautakourillaan ja weti pääni suunsa eteen.
Kun olin pari hirttä saanut owen reijän päältä hakatuksi poikki, niin hewonen ja reki mahtuiwat sisälle. Nyt toimitin hewoselleni wielä ruokaa ja juomaa yöksi eteen, ja sillä kerralla oli näin elämän surut poistetut ja minä pääsin taas tupaan, tutustumaan perheen kanssa.
Silmänräpäyksessä oli Maiju solmennut tuomansa kiwikoukun renkaastansa köyden toiseen päähän kiinni. "Ota, Kalle, tämä koukku kiinni, kun minä nakkaan sen köyden kanssa owen reiästä sisälle, ja pane koukku myllyn kiwen silmään ja istu itse koukun päälle, ettei se kirpoa siitä irti!" toimitti taas äiti pojalleen.
Pian weti äiti köytensä ja koukkunsa takaisin ja uudella innolla, uudella onnella paiskasi hän sen taas owea kohden ja kiitos Jumalan! koukku lensi owen reiästä myllyn sisälle ja pieni Kalle sai sen heti kiinni, wei koukun kiwen silmään ja istui itse päälle, niinkuin oli neuwottu. "Mitä nyt aiot tehdä?" kysyi ukko hätäisesti. "Pelastaa lapseni". "Mitenkä?"
"Se on kummittelemista, se on linnan haltijan tahi haltijatttaren laulu", sanoi eräs wanginwartija, "minä olen kuullut sitä usein sydänyön aikana, ja silloin on aina jotakin onnettomuutta ollut tulossa." Muutamat tahtoiwat särkeä owen, waan toiset sen kielsiwät. Wiimeinkin päätettiin owi awata.
Me kuulimme owen rakoon joka sanan, mitä hän puhui Jumalallensa.
Kun ulkona oli niin ankara myrsky ja lumen tulo, niin kowin tunnoton olisi se ihminen ollut, joka olisi saattanut hewosensa jättää suojatta myrskyn käsiin; pyysin siis talon wäeltä, saisinko hakata mainitun kömmänän owen reijän isommaksi, että hewoseni siitä sisään pääsisi. Se luwattiinkin tehdä ja kirwes annettiin minulle sitä warten.
Yrjö hypähti yht'äkkiä ylös houreistansa. Hän luuli owen rupeawan awautumaan, sillä kuului kuin lukko olisi pamahtanut ja ruosteiset saranat olisiwat pyrkineet wääntymään. Mutta seuraawana silmänräpäyksenä kaikki oli hiljaan. Nyt alkoi rotta törmän nurkassa ratisuttaa jotain luupalasta. Yrjö rupesi jälleen kuuntelemaan.
Päivän Sana
Muut Etsivät