Vietnam or Thailand ? Vote for the TOP Country of the Week !
Päivitetty: 17. marraskuuta 2025
Näille sanoille on se omituista, että niillä yksikön »Accusativus Partialis» sijassa on joku päätteistä ta, tä, da, dä, sekä ett'eivät ne koskaan »Genetivissä» vähennä äänteiden lukumäärää, vaan päinvastoin usein lisäävät; esim. »käsi, käden, kättä; warras, wartaan, warrasta; side, siteen, sidettä; wiikate, wiikatten, wiikatetta; kuusi, kuusen, kuusta; ihminen, ihmisen, ihmistä; hirsi, hirren, hirttä; sydän, sydämen, sydändä; kysymys, kysymyksen, kysymystä».
Minun sukuni isän puolelta on kaikki senlaista myyrän sukua, kokonaan omituista siinä suhteessa." "Onkos se sukuvika, kun luulen näkeväni teistä, että olette aivan herkkä suremaan ja iloitsemaan?"
Hän on itsekin siitä minulle puhunut. Kirous on hänen elämänsä myrkyttänyt. Vai oli hänen isänsäkin... Mutta emme nyt siitä puhu, tulee vain ikävä ja paha olla, keskeytti Ester, ja hiukan vaiettuaan jatkoi: minusta on niin omituista, ettemme koskaan puhu rakkaudesta, vaikka kuulumme niin läheisesti toisillemme. Eihän rakkaudesta rakastavat voi puhuakaan, he vain elävät, sanoi Rikberg iloisesti.
Sen omituisen latuskat lehtimäiset sarvet olivat takakenossa olkain tasalla ja kuono osotti suoraan eteenpäin. Tämä asento oli kaikkein paras metsän läpi kuljettaessa; sarvet eivät silloin takertuneet kiinni. Keskeltä otsaa ulkoni suorakulmaisesti muista sarvista kaksi leveätä latteata kämmenmäistä sakaraa, pääsarvien omituista kasvannaista.
On niin omituista ajatella, ettei kukaan tiedä kuka sen alla lepää.
Elina ei uskonut Holtilla olevan kirjallisia tietoja ja vielä vähemmin hän otti uskoakseen, että kirjallisesti sivistyneet ihmiset voivat halulla käsitellä semmoisia käytännöllisiä toimia, joissa hänen aikansa kului. Todellakin, kuinka omituista!
Minulle näytetään kaksi omituista katumuksen tekiää. Ajaksi ainakin siksi, kuin kirjani valmistuisi, johon vaadittiin monen kuukauden työ jäin asumaan tätini luo Dover'iin; ja siellä jatkoin levollisesti työtäni, istuen samassa akkunassa, josta olin katsellut meren-ylistä kuuta, kun tämä katto ensin otti minut suojaansa.
Kysymykseeni mitä tämä merkitsi, vastattiin minulle, että mies oli rikollinen, jonka tänäpäivänä piti saaman viidennentoista annoksensa. Ihmeissäni tästä omituisesta vastauksesta, riensin minä isäntäni luokse ja pyysin hänen lähemmin selittämään tätä omituista seikkaa.
Oletteko löytänyt postikonttoorin?" "Se on postikonttoori, sir." "Mikä on postikonttoori?" kysyi kapteeni. "Nimi, sir. Nimi pitää postikonttooria." "Noh sepä on omituista!" sanoi kapteeni. "Sehän oli hyvä onni! Tulkaapas näyttämään missä se on. Hyvästi, kumppanit, tällä kertaa! Minä tulen vielä teitä katsomaan tänä iltana, ennenkuin lähden pois."
"Etkä ollut laisinkaan ylpeä suku-perästäsi?" "En vähintäkään. Minä inhoan kaikkea ylpeyttä." "Ehk'et edes tiedä mikä hänen miehensä on?" "Tiedänpä kun tiedänkin; hän on kello-seppä. Sen sain tietää sen kautta, että hän näytti minulle erästä hyvin taitavasti tehtyä, omituista kelloa, jonka hänen miehensä oli valmistanut." "Tämä on varmaankin kauheasti alentavaista Maria-tätisi silmissä."
Päivän Sana
Muut Etsivät