Vietnam or Thailand ? Vote for the TOP Country of the Week !
Päivitetty: 16. kesäkuuta 2025
Mitä löytyy, jota eivät naiset julkenisi sanoa ja jota he eivät sano erittäinkin, jos on kysymys toisen naisen kauniista muodosta?" Minä todella luulin, että Mr. Omer oli mennyt mies, kun hän oli laskenut tämän soimaavan leikkipuheen.
"Tiedättekö, kuinka pikkuveljeni voi, Sir?" kysyin minä. Mr. Omer pudisti päätänsä. "Rat-tat-tat, Rat-tat-tat, Rat-tat-tat". "Hän on äitinsä sylissä", lausui hän. "Voi pikkuista raukkaa! Onko hän kuollut?" "
Joram myös joka ei silloin ollut hänen puolisonsa?" "No, Herra siunatkoon sieluani!" huudahti Mr. Omer, kun hän hämmästyksestä oli joutunut pahaan yskänkuuroon, "mitä sanotte! Rakas Minnie'ni, muistatko sinä? Voi minua, niin se oli yksi lady, luullakseni?" "Minun äitini", vastasin minä. "To-si-aan", lausui Omer, koskien liiviini etusormellansa, "ja siinä oli pikkuinen lapsi myöskin!
Omer, ottaen piippunsa suustaan, että hänen sopi hivuttaa leukaansa; "minä sanon teille suorastaan, että minua ilahuttaa, kun hänen häänsä ovat pidetyt". "Miksi niin?" sanoin minä. "No, tyttö on tätä nykyä vähän muuttuvainen", sanoi Mr. Omer. "Ei sen vuoksi, ettei hän olisi yhtä sievä, kuin ennen, sillä hän on sievempi minä vakuutan teille, että hän on sievempi.
Hänellä oli vasara kädessään, ja hänen suunsa oli täynnä pieniä nauloja, joita hänen täytyi poimia ulos, ennenkuin hänen oli mahdollista puhua. "No, Joram!" lausui Mr. Omer. "Kuinka sinun työsi käy?" "Kaikki hyvin", vastasi Joram. "Se on tehty, Sir". Minnie punehtui hiukan, ja molemmat toiset tytöt hymyilivät keskenänsä.
Niitä oli kaksi henkeä. Pikkuinen pantiin toisen viereen. Tuolla Blunderstone'ssa se oli tietysti. Voi minua! Ja kuinka olette siitä pitäen jaksaneet?" Varsin hyvästi, kiitin häntä, niinkuin toivoin hänenkin jaksaneen. "Ei sovi moittia, näettekö", sanoi Mr. Omer. "Tosin huomaan, että henkeni käy lyhyeksi, mutta se harvoin käy pidemmäksi, kun ihminen käy vanhemmaksi.
Omer, leukaansa taas hivutettuaan ja vähän poltettuaan, "mitä minä yleisesti tarkoitan tällä lauseella: 'yksi pitkä veto, ja aika veto, ja veto yhtä haavaa, pojat, hurraa! Minä tahtoisin sanoa teille, että tämä se on yleisesti puhuen jota Em'lyssä kaipaan". Mr.
Omer, nostaen ylös lasiansa, "koska luullaan, että se pitää niitä käytäviä sulana, joita myöden henkeni tukalasti lähtee liikkeelle. Mutta, Herra siunatkoon teitä", sanoi Mr. Omer käheästi, "käytävissä vika ei ole! 'Anna minulle tarpeeksi henkeä'", sanon minä tyttärelleni Minnie'lle, "'niin minä kyllä tiet avaan, rakas lapseni'".
Minä pidän sen hyvänäni, niinkuin se tulee, ja koetan hyötyä siitä niin paljon kuin mahdollista. Tämä on parasta, eikö niin?" Mr. Omer yski taas sen vuoksi, että hän oli nauranut, ja hänen tyttärensä, joka nyt seisoi likellä meidän vieressämme, hypittäen pikku lastansa tiskillä, autti häntä tästä kuurosta. "Voi minua!" sanoi Mr. Omer. "Niin tosiaan. Kaksi henkeä!
Omer, tarkastettuaan minua muutamia minuteja, joitten kuluessa en ollut tehnyt suurta lovea aamiaiseen, sillä nuot mustat kankaat veivät ruokahaluni, "minä olen tuntenut teidät kauan aikaa, nuori ystäväni". "Oletteko, Sir?" "Koko elämänne ajan", vastasi Mr. Omer. "Minun sopii sanoa, jo ennen sitä. Minä tunsin isänne ennen teitä.
Päivän Sana
Muut Etsivät