Vietnam or Thailand ? Vote for the TOP Country of the Week !
Päivitetty: 3. kesäkuuta 2025
Ihmis-joukko vastasi vaan yhteisellä, kamalalla parkumisella: heidän sydämensä olivat pakahtua, pitkin yötä valvoivat kadulla nämä ihmiset, jotka eivät olleet syypäät tähän kiroukseen enemmän kuin lumen alla nukkuvaiset kukkasten juuret. He eivät uskaltaneet panna maata: he eivät tietäneet koska vihollinen heitä saavuttaisi.
Herra voipi, ennustuksen Henki, Kaukaiset ken näkee kansakunnat Aamukoittehessa kullaisessa Vuosituhansien vielä nukkuvaiset. Hän voi näyttää edistyksen viljan Kultapäisenä ja täyteläisnä, Vaikka viel' on varsin syntymättä Siemen istukkaankin idussansa.
Sortui jo sorahan linna, kera kaatui kansan kaiken, Auringon heleän heimon, juuren, juuttaman jumalten. Vuossadat samosi, kukki kummulla viherjä viita, nurmi peitti nukkuvaiset, turve turpehen alaiset, vain joku kävijä outo kuuli kummia sanoja maasta muinen mahtavasta, kansasta perillä Pohjan, joka uskoi Aurinkohon yönkin yltyvän uhalla, kesähän keskellä kinosten, mahtihin manalle mennen.
Niin myös hiljaan päivän hohde sammui; Kuu, yön aurinkoinen loisti yksin, Valais käyvän tietä kirkonmaalle, Vanhuspa kun aitoksehen astui, Ristein keskell' ihmisjoukko seisoi, Synkeänä, äänetönnä ollen, Niinkun alahalla nukkuvaiset. Yksikään ei mennyt häntä vastaan, Yksikään ei häntä tervehtinyt, Lausunut ei ehkäs silmällänsä.
Päivän Sana
Muut Etsivät