Vietnam or Thailand ? Vote for the TOP Country of the Week !

Päivitetty: 24. heinäkuuta 2025


Hän käveli usein tuon pitkän matkan sinnepäin; mutta kuinka hän menikin oikealle ja vasemmalle, ei hän ollut tilaisuudessa löytää sen näköistä mökkiä, kuin vanha Maria oli hänelle sanonut. Oletteko te raivossa, notarius? Minäkö? En suinkaan; mutta äiti on sanonut... Siinä on äitillä väärin; minä en ole kihloissa, kuuletteko te!

Ah. se on luutnantti Berndtsson, sanoi hän; sydämellisesti tervetullut. Minä istun juuri ja puhuu meidän kadonneesta kuikastamme. Luutnantti on ollut maalla, eikä hän tietänyt koko tuosta haikeasta historiasta. Niin. se on kaunis historia. Niin, Emili parka! huokaili notarius.

Mutta eihän tuo olekaan pikku notarius, toisti akka vihastuneena. Vai niin, minä ymmärrän... Onko minun mökkini... Ei, sitä se, piruvieköön! ei ole. Kuka tuo herra on? Niin muori, se on minun sulhaseni. Niin, sulhaseni! sulhaseni! sen näköinenkin hän on! Eräs upsieri-roisto... Akka kulta! alkoi Berndtsson, mutta keskeytettiin heti. Vai niin!

Niin, ja notarius? Minä olen ulkona pienellä aamukävelylläni, nähkääs luutnantti. Ja Emili? Niin, tähän aikaan on hän jo yläällä ja työskentelee ... oh, hän nousee auringon kanssa. Nähkääs luutnantti, hän on itse ahkeruus. Ja hänen luonteensa?

Hänen huoneensa, nähkääs luutnantti, on ollut rukoushuone, pitäisikö siitä sitten tuleman ryövärien luola? Ei, notarius kulta, te ette ymmärrä minua. Mutta jos minun aikeeni olisivat rehelliset? Vai niin! kyllä kai! rehelliset, mitä tarkoitetaan? Niin, että minä tahtoisin tarjota tytölle käteni. Mitä?

Kyllä, sillä hän tuli vähäisen mielipahoillensa, kuin minä kerroin, että ... mutta sitten hän tuli taasen iloiseksi, laulut saatuansa. Rakas notarius, antakaa minun tavata hänet; missä hän asuu? Hm, kah vaan? Onko luutnanttikin kevytmielinen olento? En, mutta minä tahdon tavata hänet. Ja senkö minä toimisin?

Ei, jatkoi notarius, se oli varsin konnamaisesti tehty ja senvuoksi sanoinkin minä: "Herrat hävetköön, sillä tavallako kohdellaan vanhaa miestä"; niin, sen minä sanoin, sillä kun on tehty väärin, niin en minä kursaile totuutta sanoessani selvään ääneen. Isä kulta? Niin sinä, sen minä sanoin; minun vaimoni oikein ihmetteli. Isä kulta, minä tahtoisin pyytää teiltä jotakin. Mitä sitten, lapseni?

Tuo pieni hyväntahtoinen notarius vei hänet tuohon niin kutsuttuun vierashuoneesen, huoneesen, josta oli muuan noita ihania näköaloja, naapurin kattojen ja niihin kuuluvien räystäskuorien yli.

Siinä notarius teki oikein. Niin, enkös tehnyt? Mutta minä sanoin mietteeni, lausuen: Herrat, te, jotka olette parempia ihmisiä, käytätte itseänne varsin konnamaisesti vanhaa miestä kohtaan. Ja niin he nauroivat, lisäsi rouva innostuneena; eikä se ollut kukaan muu kuin nuori kreivi; hänellä tulisi olla parempi äly.

Juteinilla oli jo, kuten olemme nähneet, monta tointa: maistraatinsihteerin, notarius publicus'en, laivanmittaajan ja raamattuseuran sihteerin. Tästä viimemainitusta sihteerintoimesta hän kuitenkin edellisenä kuukautena luopui, kun hänelle vielä näiden muiden tehtäviensä lisäksi helmikuun 28 p: 1822 uskottiin sihteerin toimi Viipurin majotuslautakunnassa.

Päivän Sana

alankolaisherroja

Muut Etsivät