Vietnam or Thailand ? Vote for the TOP Country of the Week !
Päivitetty: 27. kesäkuuta 2025
"Kyllä se on ... en minäkään ole tämmöistä ennen nähnyt ... onhan se niinkuin Raappasen pyry, josta wanhat ennen niin paljon kertoiwat", sanoi emäntä. "Raappasen...! Minkälainen se oli?" kysäsin minä. "Wanhat kertoiwat, kuinka kerran oli ollut ankara pyry, jolloin Raappana niminen mies oli kuollut tuolle taipaleelle ... kunhan waan ei taas jonkun onnettoman käwisi samoin", selitti emäntä.
Nabatof, joka aina liikkui kaikkialla, joka oli kaikkien kanssa tekemisissä ja otti kaikesta selkoa, oli tuonut kummastuttavan sanoman. Hän oli löytänyt seinän rakoon pistetyn paperilapun, jonka oli kirjoittanut Petlin niminen, pakkotyöhön tuomittu vallankumouksellinen.
Viime vuosisadan keskivaiheilla oli penikulman matkan päässä Upsalasta, Danmarkin pitäjässä, Hammarby niminen talo, jonka maine on säilynyt aina meidän päiviimme saakka.
Kolkilla oli Aina niminen tytär, kaunis ja siveä tyttö, jota kylän nuoriso piti isossa arvossa, siveytensä ja kainoutensa tähden. Hän oli vasta viimeisinä vuosina kehkeentynyt, ikääskun äkki-arvaamatta, aikaiseksi ihmiseksi, sillä hän oli vasta kahdeksannellatoista ikävuodellansa.
Eräällä näiden kananealaisten kuninkaista, nimeltä Jabin, joka asui Hazor'issa, oli Sissera niminen sotapäällikkö; tämä asui Haroset-Gojim'issa ja vaivasi Israelin lapsia kaksikymmentä vuotta, koska he olivat tehneet pahaa Herran edessä.
Pitäjän pastori oli hywä tuttawa Oskarin kotona, sentähden käwi hän perheineen usein siellä wieraana. Pastorilla oli seitsentoista wuotinen, Lotta niminen tytär, joka oli hänkin noilla wieraisilla käynneillä aina mukana. Lapsuudesta pitäin oli Antti tawasta nähnyt pappilan Lotta=neidin, eikä hän siis ollut tuntematta häntä, mutta koko kouluajallaan ei hän ollut nähnyt neitiä.
Siellä juuri asui se suomalainen, jonka talo oli hävitetty. Joukkoon oli lyöttäytynyt vielä monta suomalaista, heitä oli nyt jo karttunut neljätoista miestä. Johtajiksi valittiin Pekkalainen ja Vetalainen sen niminen oli vahinkoa kärsinyt suomalainen ja retki järjestettiin niin, että ruotsalaisten talonpoikien taloihin tultiin puoliyön aikaan. Taloja oli kaksi lähellä toisiaan.
Mitään erinomaista ei kumminkaan tapahtunut, sillä nuo pahat puoleni eiwät koskaan tulleet näkywiin, jonkatähden toiset nuorukaiset eiwät siitä tienneet mitään, enkä minä itsekään, ennenkuin wasta näinä kowina aikoinani. Likimäisessä naapurissamme oli ihan minun ikäiseni Kerttu niminen tyttö, jonka kanssa kaswoimme aiwan yhtärintaa.
"Annaksi olen minä kastettu", sanoi hän, "ja sama niminen tahdon olla, minä tahdon tulla itse kaltaisekseni kuin mahdollista: ja se täytyy sinun myönnyttää, että Annette kuuluu jotenkin kamarineitsymäiseltä." Matka meni onnellisesti ja illemmalla lähestyivät he Joutsenvettä.
"Tämä on tainnut aikanaan olla Ala-Hannulan niminen, nyt se on Hovila". "Jaa, Hovila, niin! Onko täällä Hovilan isäntä kotona?" "Ei, hän on mennyt markkinoille; tulee ehkä näinä päivinä kotiin." "Te olette varmaan hänen tyttäriänsä?" "En ole", vastasi Anna, joka oli suorittanut tilinsä Hovilaisten kanssa eikä huolinut enää sanoa kuuluneensakaan samaan perheesen.
Päivän Sana
Muut Etsivät