Vietnam or Thailand ? Vote for the TOP Country of the Week !
Päivitetty: 31. toukokuuta 2025
Ja vielä enemmän Tavast, kun hänen isänsä olet sinä, sukusi suurin, Suomen kunnia ja siunaus Turun hiippakunnan. MAUNU TAVAST: Maailma ei olisi sitä katsova niin. Minä tunnen Olavin rehellisen ja vilpittömän luonteen. Hän ei tahdo lainasulilla kaunistautua. Hän ei sen jälkeen tahtoisi enää käydä päivääkään veljeni Niilon pojasta. ANNA: Tunnusta hänet siis pojaksesi, Maunu Tavast!
Mutta mikä sai Niilon minusta luopumaan juuri samassa, kun hän oli minua kosinut? PENTTULA. Katehien kirot tässä maailmassa paljon pahaa vaikuttavat. LOVIISA. Katehien kirot! Voi poloinen päiviäni, kirojen alaiseksi olen varmaankin joutunut, ei epäilemistä ollenkaan. Mikä tulee minulle neuvoksi, sanokaa, Penttula, mikä auttaa minua onnetonta niistä? PENTTULA. Sen minä teen.
Niilo niinkuin pyyhkäiseisi Hikihernehen otsasta, Niin pivolla pyyhkäisevi Kumman kuokkavierahansa: Kyynel maahan kierieli Pitkin pikkusormeansa, Niilopa kohti kääntyneenä Sanan virkkoi vanhukselle: «Vieös viesti, Pentti kulta, Saata äitille sanoma: Nyt on Niilon onnen tähti Surupilven peittelemä, Ei nyt poikoa näkyne Eikä kuulu kotvallana Mainehens' on maahan pantu, Kuin olisi kuollehena».
Mutta juuri kuin olisi tämä sitä odottanut, kohtasi hän Niilon alakuloista katsetta iloisella hymyllä. Niilo kummasteli sitä ja kääntyi kohdakkoin toisaalle; mutta uteliaisuus kiusasi häntä, ja vähän väliä hän taas loi silmäyksen naiseen sama hymyily kohtasi häntä!
Aika kului nopeaan ja nuo kaksi kuukautta oli jo menneet; mutta Knut oli niin tyytyväinen sekä Niilon työhön että seuraan, että hän ei ainoastaan tarjonnut hänelle vakinaista paikkaa vaan oikein pyysi häntä jäämään heille. Tämä pakoitti Niiloa tarkemmin miettimään asiaa. Tähän saakka hän tavallaan oli ollut irtonainen, nyt oli kysymys sitoutua pitemmäksi ajaksi kenties ainaiseksi.
He olivat silloin päättäneet ilmoittaa siitä papille, jotta hän olisi ensimmäinen, joka tarkastaisi ruumista: oliko häntä kuolema kohdannut ihmiskäden kautta tai Jumalan oman käden kautta. Pappi oli ääneti kuullut heidän kertomustansa. Kauhistavainen vavistus valtasi hänen mieltänsä, kun hän rinnakkain asetti Niilon ulkonäön tämän tapauksen kanssa.
Siinä kohden, rakas Katri, saat tehdä juuri mielesi mukaan. Kyllä sinua odotan niinkauvan, kuin vaan tahdot; toivossa on hyvä elää. Katri veti niin kiivaasti airoilla, että toinen luiskahti vedestä ja kasteli Niilon. Enkö millään saa tuota tyyneyttä häirityksi, arveli hän itsekseen.
"En tiedä mitä olen," vastasi tyttö ja väistyi syrjälle; mutta samassa hän päästi huudon, sillä ikkunan ulkopuolella näkyi Niilon kasvot. Seuraavassa hetkessä au'aistiin ovi ja Niilo tuli hiljakseen kävellen takan luo, otti lakin päästänsä ja pöyristi kädellään tukkaansa, niin että se lensi otsan ympäri kuin hevosharja, ja pani sitten toisen jalan takansyrjään, virittäen tulta männynpuikolla.
"Sinä", sanoi Venäläinen, "oletko sinä ampunut oman maanmiehesi?" Upseeri luuli Niilon ammutuksi, sillä hän ei nähnyt kaatunutta jääkäriä, kun sen kumppanit olivat siirtäneet ammutun syrjään upseerin tullessa.
Loviisa, rukoile puolestani, rukoile, tyttö, sinunhan tähtesi olen tähän tilaan joutunut, sinähän sait tuon onnettoman varkauden mieleeni juontumaan, kun pyysit minua noitumisella luovuttamaan Helenaa Niilon mielestä. Sinä olet syypää kaikkeen, pelasta minut, kuuletko, rukoile puolestani! Alas polvillesi, tyttö, ja rukoile!
Päivän Sana
Muut Etsivät