Vietnam or Thailand ? Vote for the TOP Country of the Week !
Päivitetty: 2. kesäkuuta 2025
Voi sitten sinua varmaan väsyttää. Käy istumaan tänne. Holm vaipui alas sohvan nurkkaan. Hän oli tosiaan kalpea ja rauenneen näköinen. Ei hän puhunut mitään eikä katsonut Ailia silmiin, niinkuin tavallisesti, otti vaan nenäliinan taskustaan ja pyyhki otsaansa. Aili istui pienelle tuolille hänen eteensä, onnea ja hellyyttä kuvastui hänen kasvoissaan.
Minä muistan ainoastaan, että kiersin molemmat käsivarteni tämän hyvän, itkevän vanhuksen ympäri ja että kätkin kasvoni, vaikka hattuni oli niin suuri, syvälle hänen vanhaan nuttuunsa, ja että hän, uteliaitten kyläläisten ympäröimänä, otti siniruutuisen nenäliinan taskustaan ja piti sitä silmiensä edessä, kun minä kylässä astuin vaunuihin, jotka veivät meidät ensimmäiselle rautatien asemalle.
Ja vene oli se pehtorin rakentama. Nyt nostaa Martta vähän päätänsä ja sanoo: Että sinäkin voit noin puhua sitä en olisi ikinä odottanut ja tulet vielä kertomaan minulle tuollaisia! Martta, sinun parastasihan minä Olet aivan samallainen kuin kaikki muut Ja Martta pyyhki kyyneleitään nenäliinan ainoalla vähän kuivemmalla paikalla.
Hän katseli ympärilleen löytääkseen mukavaa istuinta, huomasi tien vieressä suuren kiven, istuutui vakavan näköisenä sille, ja kun aurinko nyt paistoi kahden kukkulan välistä suoraan silmiimme, asetti hän nenäliinan varjoksi kolmikulmaisen hattunsa päälle.
Vanha puutarhuri vastasi hartioitaan kohauttaen: Me olemme köyhää väkeä, herra! Hetken kuluttua hän otti esille kokoon käärityn nenäliinan, aukaisi sen hitaasti ja laski pöydälle Adelsvärdin eteen veitsen. Adelsvärd tarkasteli veistä, siroa asetta, varmaankin espanjalaista tekoa, jonka käyrään sarvivarteen oli uurrettu koristeita.
Hän mietti siis mielessään keinoa, minkä avulla hän kaikista vähimmän kömpelösti pääsisi peräytymään, kun hän samassa näki Aramiksen pudottavan nenäliinansa ja, epäilemättä vahingossa, polkevan sen päälle; nyt arveli hän olevan oikean hetken korjata äskeistä sopimattomuutta: hän kumartui ja, niin kohteliaan näköisenä kuin hän suinkin saattoi, veti hän nenäliinan muskettisoturin jalan alta, huolimatta niistä yrityksistä, joilla tuo toinen koki sitä estää, ja lausui, antaessaan hänelle sitä: Luulen, herra, että tämä on liina, jota ette aivan mielellänne tahtoisi kadottaa.
Villi lapseni mylvii, silloinkuin hän on ikävissään, meidän alhainen kansamme nihkuttaa tai itkee, keski-kansamme ainoastaan itkee ja sivistynyt vie nenäliinan silmillensä. Sinä näet, kuinka surunosoitus tulee sitä lempeämmäksi, sovinnaisemmaksi, kuta korkeammalle me nousemme raakuudesta. Ah kyllä, äitillä on niin oikein, niin totisesti oikein, sanoi Attalie.
Laivaa siirrettiin ulommas, ja juopa laidan ja laivasillan välillä suureni yhä. Alhaalta kuului vielä ääni huutavan: Antti, muista nyt, mitä olen sanonut! Hyvästi Antti! Hyvästi, Antti! jota seurasi melkein epätoivoisen kiihkeä nenäliinan huiskutus. Pekka raivosi vastaan omalla nenäliinallaan, juoksi kantta pitkin, nosteli lakkiaan ja nyökytteli päätään. Antti ei tehnyt yhtään mitään.
Tämä pani vakavasti mustan päällystakkinsa nappiin, laski silkkihattunsa pöydälle, sieppasi nenäliinan, jolla pikaisesti pyyhkäsi huuliansa, ja loi silmänsä seurakunnan ylitse. "Alussa", sanoi hän, "loi Jumala Amerikan kuutena päivänä ja seitsemäntenä hän lepäsi". Hänen näin pitkälle ennätettyänsä, minä menin ulos. Neljästoista luku.
Mutta Aadolf Fredrik oli hyväsydäminen mies ja hänen mielestään kädestä vuoti siksi paljon verta, ettei hän voinut jättää haavaa tutkimatta, varsinkin kun se oli saatu hänen asioillaan. Tuota pikaa hän oli unohtanut vihansa, viittasi Eerikkiä ikkunan luo ja näki hyväksi käskeä kamaripalvelijansa purkamaan nenäliinan auki.
Päivän Sana
Muut Etsivät