United States or Azerbaijan ? Vote for the TOP Country of the Week !
Ei neiti vastannunna, Hän päänsä loistavaisen Vain painoi kepeästi Olalle ruhtinansa. Samassa tuulen henki Lehahti lehdikossa, Vavahtelivat lehdet, Vavahtelivat varjot, Ja neiden kiharoissa Kuun loiste leimahteli.
Hyvä pykälä on jo kesässä, ennenkuin ne puut ovat lopussa, joita sinä hakkasit Rördam'illa!" Tuvassa tapasi hän Saaran, nähtävästi hämillään hänen vierailustaan. Hän käänsi leveän, vakivarman puolensa... Neiden ylpeys sai kärsiä häntä ne viisi minuuttia, jotka hän aikoi viipyä hänen vastuksinaan tuvassa; hän ei voinut sille mitään, ett'ei hän ollut perämies Lind!
Lyötyään kirveen pölkkyyn ja mentyään aamiaiselle tapasi hän neiden hispanjattarena, eikä hänkään ollut vähemmän jäykkä. Hän ei katsonut Rejer'iin melkein ollenkaan eikä ollut pitävinään lukua siitä tuliko hän vai läksi.
"Hän ei niitä tosin tunne, mutta sivistyneeltä ihmiseltä sopisi toki vaatia, että hän kunnioittaa muitakin ja antaa kullekin oman arvonsa, vaikk'eivät he olisikaan aivan hänen sivistyskäsitteensä mukaan muodostuneita. Jos vertaa noiden molempien kasvoja toisiinsa, kaupungin neiden ja tuon talonpoikaisen vaimon, niin tiedän kyllä minkä valitsisin."
Jonkinmoisen tartunnan kautta, jommoista on olemassa, siirtyy toisen mielipide toiseen, etenkin jos molemmat rakastavat toisiansa, ja siten tarttui nytkin «pikku neiden» nyrpeys äitiin, jonka mielestä Jacobin tuumat rupesivat tuntumaan yhä kevytmielisemmiltä ja vaarallisemmilta.
Vaimon ainoa veli, Lord Eagleton, Skotlantilainen peeri, oli nainut nuoren neiden, joka pidettiin tavattoman kalliina voittona avioliiton-arpajaisissa. Tämä avioliitto purattiin, sillä olot olivat hyvin surkeat; mutta luultiin, että lordi, joka oli kaunis ja hyvin hauska seuraihminen, pian lohduttaisi itseänsä menemällä uudelleen naimisiin.
"Matami se ostaa silloin, kuin ostaa", sanoi Jaansonni. "Niin, meitä on kaksi henkeä", vastasi mummo. "Ketä kaksi?" Mummo osoitti Elsaa. "No, hitto vieköön! Mistä te tuommoisen neiden olette käsittänyt? Enempi semmoisia; niitä vaan sellaisia tyttöjä ei kasvakaan joka mökin nurkassa!" "Missähän niitä luulettekaan kasvavan?" "Se täytyy olla parempi paikka, jossa tuonlaisia tyttöjä kasvaa!"
»Tyttäres hän saliss' istui morsiona herttuan; vei jo soittajani hälle lauluviestin uljahan: lauloi immen ahtaat aatteet, kaihot neiden laulajan, kunnes kyynelhelmet kirkkaat peitti hunnun loistavan. »Varjost' öljypuun hän nousi, paras poikas pystypäin, kun toin tuimat sotalaulut, meltomieltä terästäin.
"Minä luulin vaan niin," jatkoi Maiju, ikäänkuin syyksi kysymykseensä, "kun näin teidän armonne lukevan kirjettä, ja kun huomasin Margareetta neiden tietävän uutisia Ruotsista." "Margareetanko?" kysyi Katariina rouva kiivaammin, kuin hän ehkä olisi tahtonut.
"No, ja enempi?" "Niin, enempi, ettekö te ole kuulleet mikä pian on joka miehen suussa ... ainoastaan huhuna, se on tietty, mutta kuitenkin aivan varma." "Mitä sitten? Puhukaa, asessori." "Niin, ettekö tiedä että hän lienee kihloissa ihanan neiden Constance v. M:n, nuoren reivin sisaren kanssa, muuan Ruotsin ihanimpia tyttöjä, kaikkein kunnioituksen esine."