United States or Singapore ? Vote for the TOP Country of the Week !
Ten-ho! löi rouva jo lihavaan polveensa varottavasti ja jatkoi: Minä sanon sinulle, Tenho Ossian vielä kerran, jotta muista kenen palvelija sinä olet ja jotta sinä olet naimisissa oleva mies. Lukkari siitä yltyi. Sukeutui sanan vaihto.
Eikö setä enää ole? Tiedäthän että olen naimisissa. Vai miten sinä tarkoitat? En minä oikeastaan niin tarkoittanut. Vaan miten? Niin vaan että sittenkin, aina, niinkauan kuin voi, niinkauan pitää . Vaikkako on oma vaimo? Mutta Helena ei enää tullut vastanneeksi, sillä jo hyvän aikaa oli kuulunut liikettä oven takaa, ja nyt se avautui ensin raolle ja sitten puoleksi.
Piditkö sinä 19-vuotiaanakin äitisi huolenpitoa tarpeellisena? Minä olinkin silloin jo naimisissa. No muuttaako se asian? Et ymmärrä, tyttöseni, sellaisia asioita. Kuinka tyhmänä minua pidätkään! Jos 17-vuotiaana olisin naimisiin mennyt, olisinko silloin kehittyneempi ollut käytöksestäni huolta pitämään, ymmärtämään "sellaisia asioita" kuin nyt? Vai vihkimys-toimituksellako on niin suuri vaikutus?
Uudistalokas päivitteli nyt melkein aina, kuinka haikeata muka on, että hänen täytyy nyt jo antaa talonsa pois käsistään. Ja kumminkaan ei hänen kolmesta lapsestaan ollut vielä yhtään naimisissa.
Miksi teenkään itselleni sitä vääryyttä, että sanon itseäni tytöksi? Enkö minä koskaan ole ollut naimisissa, Peggotty?" "Sen tietää Jumala, että olette olleet, Madam", vastasi Peggotty.
Rouva Lyons oli jälleen istuutunut. Hän tarttui tuolin käsipuuhun, ja minä huomasin, kuinka hänen ruusun-väriset kyntensä tulivat aivan valkoisiksi, niin kovasti hän sitä puristi. "Hänen vaimonsa!" kertasi hän. "Hänen vaimonsa! Hän ei ole naimisissa." Sherlock Holmes kohautti olkapäitään. "Todistakaa se, todistakaa se, ja jos sen voitte, niin !" Hänen säihkyvä katseensa puhui enemmän kuin sanat.
Naimisissa hän oli siellä ollut, niin sanottiin, mutta millaista se naiminen oli ollut ja mitä hän muuten oli Amerikassa-olostaan pitänyt, siitä ei kukaan päässyt perille. Sormuksia hän ei ainakaan pitänyt. Mutta syytä siihen, ei hän selittänyt enemmän kuin muutakaan. Ja jos joku utelemaan rupesi, osasi hän kohta antaa puheelle toisen suunnan.
Tytöillä ei ollut mitään omaa vierashuonetta, missä vastaanottaa nuoria miestuttaviaan, vaan kaikki suosion ja lemmenosoitukset tapahtuivat laajassa huoneessamme, joka sohvineen, nojatuolineen ja kodikkaine pikku soppineen oli kodin lämpimänä keskustana; ja tällä vapaalla ja luontevalla seurustelutavalla on ollut mainiot seuraukset, sillä tätä kirjoittaessani, ovat jo kaksi tyttäristäni naimisissa, kolmannen leikitellessä kissaa ja hiirtä hyvin ihailevaisen, tuttavapiiriimme kuuluvan nuorukaisen kanssa.
Sinä et ole koskaan ennen ollut naimisissa, senpätähden on parasta, että saat vähän opetusta, miten sinun tulee käyttää itseäsi huomenna." "Myönnän", vastasin minä, "että olen hyvin outo tuossa asiassa." "Luonnollisesti; mutta minä olen ollut morsiusneitsyeenä monta monituista kertaa ja olen nähnyt kaikki, joka voipi tapahtua tuollaisissa hupaisissa tilaisuuksissa.
Minä kysyin häneltä ja katselin häntä uteliaasti, koska hän katseli niin uteliaasti minua. "Minun mieleni on", vastasi Peggotty, vähän epäiltyään ja siirtäen silmänsä pois minusta, samalla kuin hän ryhtyi työhönsä jälleen, "etten minä koskaan ole ollut naimisissa, Master Davy, enkä odota niihin joutuvani. Siinä kaikki, mitä minä tästä asiasta tiedän".