Vietnam or Thailand ? Vote for the TOP Country of the Week !
Päivitetty: 9. lokakuuta 2025
"Epäilemättäkin on hänellä omat omituiset ajatuksensa siitä, miten nahat olisivat leikattavat", virkkoi Heikki.
Hän kysyi, kuka nahkojen omistaja oli, ja kun Eerik Yrjänänpoika oli sen selittänyt, herttua kyseli Yrjänältä, kuinka tämä oli nahat saanut, mihin hän oli asettunut asumaan ja montako henkeä hänen joukkoonsa kuului. Vastattuaan näihin kysymyksiin Yrjänä pyysi "rakennusseteliä".
Kun talon vanha isäntä kuuli heidän päätöksensä, hän lupasi, että hänen poikansa saisi, kuten oli puhuttu, lähteä heidän mukaansa. Jos he hänelle jättäisivät ne nahat, mitkä heillä nyt oli, niin hän ottaisi ne mukaansa Kopparbergiin ja vaihtaisi niillä heille sellaisia tarpeita, joita he tarvitsivat.
Malmivuorelle tultuaan suomalaiset kuljeksivat muutamia päiviä, katselemassa paikkoja, ennen kuin rupesivat työtä kyselemään, osittain myöskin kuulustellakseen Yrjänä Kailasta sekä myydäkseen nahat, sekä linnut, jotka he olivat ampuneet viime aikoina.
"En tiedä", vastasi Antti, "mutta Vappu sanoo niin. Sekä renki että hevoset olivat poissa, kun menin sinne takaisin." "Kävitkö sinä kahdesti suolla?" "Kävin!" "Kuules, Antti", sanoi Matti, "minä toimitin asiani Grillsille ja sain häneltä nahat rekeeni; nyt hevonen on levännyt; totta kai sinä tulet mukaan kotiin päin?" "Tulen", sanoi Antti.
Koeta sitä vähän miellytellä ... mitähän ne tuollaiset kakarat ymmärtävät. Ymmärrä sinä paremmin, joka olet mies, äläkä heti ensi sanasta nenääsi takaisin vedä, jos se nyt rupeaa jotakin puhumaan. Tottahan ymmärrät, kun olet mies. Koko maailmahan sille nauraisi, jos *sinä* vasikan nahat saisit.» Ella mutisi jotakin hampaisiinsa. »Mitä se on sanonut?» rupesi utelemaan.
Asian näin ollen täytyi toisena vuotena tapettujen metsäeläinten nahat sälyttää kelkkaan ja kuljettaa sellaisille paikkakunnille, missä ne saatiin myydyksi. Tähän kului aikaa, sillä matka kauppapaikoille oli pitkä; mutta voidaan arvata, että siirtolainen joulun aikoihin tai pian joulun jälkeen oli päässyt omaistensa luo kotimaahan.
Se Harakkaniemen Kustihan niillä oli korvana, sanoi Jertta. Siellä Harakkaniemellähän niillä on kätkö. Siellä tapettiin lampaatkin ja sinne vietiin sonnin ja Tiistikin lihat ja nahat. Jyviä ne lienevät piilottaneet heinälatoihin ja mihin kaikkeen nuo lienevät panneet. Mutta miksikä ette sitä siellä sanonut? kysyi Ledenberg. Tappaneet olisivat minut, sanoi Jertta alakuloisesti.
Ja hän otti esille sahanterän ja pari höylänterää ja käski Pekan ottaa ne mukaansa siltä varalta, että ne päättäisivät raivata uudispaikan. Ukko teki nyt selkoa matkastaan. Nahoista hän ei ollut saanut niiden täyden arvon mukaista hintaa; hän neuvoi poikia vast'edes muokkaamaan, oikaisemaan ja kuivaamaan nahat paremmin.
"'Mutta ne ovat Jussin ja millä minä ne maksan? sanoi Lassi alakuloisesti. "'Kyllä minä hoidan maksuasian, vie sinä vaan nahat Kettulan-Matille peitottaviksi; sano terveisiä minulta, että nahoilla on hyvin kiire. Räätäli-Kalle kyllä sitte ompelee kapan'. "'Ja minä kudon päällisen', huuti talon vanhin tytär!
Päivän Sana
Muut Etsivät