Vietnam or Thailand ? Vote for the TOP Country of the Week !
Päivitetty: 7. toukokuuta 2025
Tunsin äkkiä joutuneeni ahdinkoon, käteni kävivät kylmiksi ja hikisiksi, kaikki esineet ympärilläni kävivät epäselviksi ja oli ikään kuin ei maakaan olisi ollut aivan lujana jalkojeni alla. Vihdoin selveni minulle sen verta, että teki mieleni sanoa hänelle jotakin siitä, jota olin ajatellut yksissäolomme aikana. Mutta se kävi minulle hyvin tuskalliseksi.
"Nyt on sinun mentävä paimentamaan rusthollarin lehmiä", sanoi Priska Syynelle. Silloin oltiin vasta alussa kevättä, eikä maakaan ollut vielä perin paljas, tuskin viheriää korttakaan tapasi niityillä, mutta rusthollarin ladoista oli heinät lopussa ja lehmät olivat jo parin viikon ajan pureskelleet olkia. "Kyllä menen, äiti", sanoi Syyne.
Meillä oli sama katto päämme päällä, sama kehto, lapsena keinuaksemme, ja meillä totisesti tulee olemaan sama hautakin. Jos hän lähtee, täytyy minun seurata häntä. Kuvernöörikö sen estäisi? Estääkö hän ehkä minua hyppäämästä mereen ja uiden seuraamasta häntä? Meri ei ole minulle kolkompi hauta kuin maakaan.
Siinä hän puhkaisi vatsansa ja kaatui maahan. Miehet tulivat kynnöstä; mutta kun saapuivat portille, hevoset hirnuivat, eivätkä tahdo kulkea läpi. Miehet rupesivat tarkastamaan ja huomasivat maassa voudin, kädet levällään ja silmät seljällään; sisälmykset olivat vuotaneet maahan ja veri oli muodostunut lammikoksi maakaan ei ollut huolinut sitä sisäänsä imeä.
KERTTU. Kala vai lintu! Kovinpa luulet minua typeräks'. Et oo kala etkä lintu, immeinen oot, näenhän minä tok' sen verran. VALTER. Mutta minulla on pahoja tapoja minä juon. KERTTU. Mittee se tekköö. Juovathan ne muuttii. VALTER. Ja minulla on velkoja niiden maksamiseen menee koko omaisuutenne. KERTTU. Ei tok' määkään. Kyllä minulla rahoja riittää. Jos tietäisitte, kuinka minä tuhlaan.
Päivän Sana
Muut Etsivät