Vietnam or Thailand ? Vote for the TOP Country of the Week !
Päivitetty: 18. heinäkuuta 2025
Kalpealta hän tosin näytti, kun oli maannut niin vähän edellisenä yönä; mutta Erkin mielestä ei hän ollut koskaan näyttänyt niin sievältä. Ylioppilaskin oli tänään juhlapuvussaan, mustissa vaatteissa, kaulus kaulassa; kaulahuivikin, joka ennen tavallisesti riippui niin huolimattomasti, oli nyt sidottu sievään solmuun.
Yleisesti tunnustetaan että naiset ovat murhepuvuissa kauniimmat kuin muissa, ja se, joka muutoin on melkein rumannäköinen on mustissa vaatteissa kaunis. Ja miksi?
Siitä olisikin ollut hänelle suuri häpiä, jos hän ei olisi ainoalle veljensä vaimolle osoittanut viimeistä kunniaa". Näin ihmiset puhuivat keskenänsä kävellessään pitkin laksoa ja vuoriteitä ylös. He olivat kaikki mustissa vaatteissa, kun tulivat ruumista saattamasta.
Vasta kun palajan takaisin kaduille noitten yhdeksän luostarin varjoihin ja näen, kuinka munkit ja papit ääneti liikkuvat ympäri mustissa vaatteissaan ja silmät maassa, vasta silloin minä muistan, ettemme ole niinkuin linnut eikä edes niinkuin muurahaiset, jotka eivät ole koskaan syntiä tehneet.
Mutta nytpä johtuukin mieleeni eräs asia, josta vuorostani saan sinua tilille vaatia. Etkö sinä itse kerran oikein todenperään käynyt mustissa sukissa? MARI. Hyi sinua, mitä puhut! VILHO.
Lujissa mustissa kansissaan ovat ne vuosisadan toisensa jälkeen olleet ainoana sammumattomana valona, ainoana pettämättömänä toivona ja ainoana oppina, joka on näyttänyt kansallemme oikeaa tietä.
Mutta hän oli tuskin päässyt sisään, ennenkuin toinen ämmä samanlaisella taakalla myöskin astui puotiin; ja tätä seurasi kohta joku mies virttyneissä, mustissa vaatteissa, joka säikähtyi yhtä paljon heidät nähdessään, kuin he olivat säikähtyneet toisiansa tuntiessaan.
Siltä on isä kuollut, taikka äiti, siksi se noin mustissa käy ja kulkee täällä suruaan haihduttamassa. Minä Mantilaa kohti oikasemaan. »Mutta kun pääsen kallion ohi, niin toinen tukkimies tuolla alempana tältä rannalta kirkasee että 'nyt se vältti! Niinkuin kivellä olisi minua rintaan jysäyttänyt. 'Mikä tuli? huudan minä ja juoksen rantaan.
Hilja näki heidät, kun he hänen sivutsensa kulkivat, mutta hän ei vähääkään liikahtanut. Pojat katsoivat Hiljaa; hän oli mustissa vaatteissa, ja hänen kasvonsa olivat valkeat kuin lumi; ja peläten tuota kalpeata olentoa he läksivät juoksemaan kotiinsa, minkä vain ennättivät.
Vainaja makasi siinä, kädet rinnalla, karikkatanu päässä ja valkoinen atlassileninki yllä. Ympärillä seisoi hänen kotiväkensä: palvelijat mustissa kauhtanoissa, nauhat olkapäillä ja kynttelit kädessä; sukulaiset syvässä surupu'ussa lapset, lastenlapset ja lastenlasten lapset. Ei kukaan itkenyt; kyyneleet olisivat olleet une affectation.
Päivän Sana
Muut Etsivät