United States or South Africa ? Vote for the TOP Country of the Week !
He päättivät siis mennä taloon, ja kuljettuaan jotenkin pimeiden portaiden kautta taloon, tulivat he suureen, komeasti sisustettuun saliin. Paikan isäntä, lyhyenläntä mies, hauskan ja iloisen näköinen, jonka selkä oli tavallista notkeampi, oli siellä vastassa. Siitä omituisesta murteesta, jolla hän puhui, saattoi huomata, ett'ei hän ollut Ruotsista syntyisin,
Silloin kuului aivan läheltä, tulien heikosti valaisemalta kentältä haavoitetun surkeaa valitusta. Tottuneina tuollaiseen kuulivat sotamiehet heti kohta vieraasta murteesta, ettei se ollut heidän miehiään eivätkä pitäneet kiirettä. Mutta yhä kuului vain tuo uikuttava ääni. Pekka, mene ja lopeta tuon itävaltalaisen koiran päivät, huusi muuan ratsumiehistä kyllästyneenä valituksiin.
Hermanni nousi mennäkseen, etsi lyhdyn ja sytytti siihen valkeata. Juutas, kun tuo poika kasvaa, sanoi äiti nähtävällä mielihyvällä katsellen Hermannia, jonka jalat tunkeusivat pitkälle housunlahkeista ja kädet nutunhihoista. Pitempi taitaa jo olla kuin minä, sanoi isä. Ainakin kolmatta senttiä, selitti Hermanni, puheessa kerskaava karahdus, sekaisin lapsen ja nuorukaisen äänen murteesta.
Sellaisen ky'yn antaa eläimellinen osa meidän olemisessamme ja hengellinen vielä korkeimmassa määrässä sentään, ja tuo on senvuoksi kuin me iloisella miehuudella, rukouksella ja toiveilla voimme läpikäydä mitä hyvänsä jotakin parempaa voi ja täytyy kuohua jokaisesta murteesta; tuo pahe on vieras esine, myrkky, ja Jumala on antanut meidän sielullemme itseparantamisvoiman poistaaksemme sitä.
Schillerin »Sukeltaja» poikkee hiukan K.P.T. albumissa painetusta kappaleesta; syynä ne lukuisat painovirheet, jotka tuossa ensi painatuksessa tavataan ja nyt on korjattu sisällyksen vaatimusten mukaan; m.m. muoto raadin kuuluu nyt raidin, Kajaanin murteessa = laivanantura, jota vastoin edellistä muotoa tämänmerkityksellisenä ei mistään murteesta tavattane.
Murteesta hän hoksasi, ettei Ropotti ole ihan selvä venäläinen; hän tuli luo ja uteli: A entä sinä ... ihminen... Niin että mitä kansaa sinä olet? Ropotti ihan kuin sotkeutui äly-vähäisensä puolesta, syleksi, imeksi nysää ja tapaili: Kuin mitä kansaa?... Häh?
Mutta siinä sitä juttua jauhettiinkin, kun aina vaan tahtoi tulla se. Ja tuosta murteesta se on toinen vastus kirjoittaessa, vaikka kirjoja lukiessa näkee, mitenkä muut ovat kirjoittaneet sen ja sen sanan. Mutta eipäs vaan vähällä muista mitenkä sen pitäisi olla, kun itse rupeaa kirjoittamaan.