Vietnam or Thailand ? Vote for the TOP Country of the Week !
Päivitetty: 8. kesäkuuta 2025
Niin päättyi tämä kohtaus kunniakkaasen, molemminpuoliseen tervehdykseen, ja keisari Montezuma astui jälleen kantotuoliinsa. Keisarin veli jäi kuitenkin pienemmän seurueen kanssa Espanjalaisten luokse, saattaakseen heitä valmistettuun kortteriin.
Marinan avulla pidettiin nyt pitempi keskustelu, jossa Montezuma osoitti tarkasti tuntevansa kaikki mitä Espanjalaiset olivat toimittaneet Mexikoon tultuansa ja viimeinkin ilmoitti tahtovansa tietää mikä Cortezilla oikeastaan oli tarkoituksena tällä matkallaan Aztekien maahan.
Montezuma ei suvainnut vastaan-ottaa vieraita pääkaupungissaan, mutta tätä kieltävää vastausta seurasi kuitenkin samassa suurenmoinen lahjoitus, jonka sata kantajaa saattoi Espanjalaisten leiriin.
Käsky pantiin sentähden rannikolle menemään että vieraiden tuli lähteä tiehensä maasta. Mutta samassa lähetti Montezuma runsaat lahjat: kaksi suurta kiekkokilpeä, toinen kullasta, toinen hopeasta; kypärin täynnänsä kultajyväsiä, kauniita kankaita ja joukon kalliita koristuksia. Nämä kuitenkin vain enemmän kutkuttivat Espanjalaisten kullanhimoa, eikä paluumatkasta ollut puhettakaan.
Vähitellen harvenivat metsät, viljelystilat tihenivät, ja siellä täällä tapasivat Espanjalaiset pieniä kyliä, joiden asukkaat heitä ystävällisesti tervehtivät. Ja kaikki valittivat Aztekien rasittavaa hallitusta suureksi iloksi Cortezille. Aztekien pääkaupungissa oli mahtava keisari Montezuma tullut yhä enemmän vakuutetuksi siitä, että kaukaiset vieraat olivat Quetzalkoatl'in jälkeläisiä.
Tielle hänen edessään levitettiin mattoja, jott'ei keisarillinen jalka koskisi paljaasen maahan. Täll'aikaa muodostivat ylimykset aituuksen hänen molemmille puolilleen ja taaksensa, mutta alhaisempi rahvas lankesi polvilleen. Keisari Montezuma oli silloin 40 vuoden paikoilla.
Aselepo oli kaikella muotoa saatava, jonka aikana ainakin saataisiin levähtää liiallisista rasituksista ja hankkia muonavaroja, jotka rupesivat olemaan varsin vähissä, ja mitäs ollakkaan! Montezuma keisari oli kai jo kokonaan unohtanut Huitzilopochtlin ja muut jumalansa. Hän suostui Cortezin ehdoitukseen. Hän pukeutui valta-arvonsa koko komeuteen.
Ankaraa hovitapaa noudattaen kävivät nämä virkamiehet avojaloin, silmät alaspäin ja hitaisilla askeleilla. Kulkueen tultua Espanjalaisten luo, astui Montezuma itse alas kantotuolista ja lähestyi Cortezia. Loistavaa päällystintä kannettiin yhä hänen yllänsä. Hän nojausi keveästi veljenpoikansa, Tezkukon ruhtinaan, ja veljensä käsivarsille.
Valtakunnan etevimmät säätyhenkilöt kutsuttiin kokoon Espanjalaisten kortteriin, ja Montezuma selitti juhlallisesti päättäneensä tunnustaa Espanjan hallitsijan oikeutta yliherruuteen Mexikon valtakunnassa, koska muka tämä Quetzalkoatlin jälkeläisenä oli hänen oikeutettu perillisensä, sekä että hän, Montezuma, tästä lähin läänimiehenä eli vasallina tahtoi totella tätä hallitsijaa.
Eihän kiitollisuuden tunne kokonaan poistu turmeltuneidenkaan ihmisten rinnasta, saatikka sitten niiden, jotka ovat jumalallista alkuperää. Mutta Montezuma ei oikein tuntenut Quetzalkoatlin jälkeläisiä. Hänen ei olisi tullut käyttää niin jaloluontoisia keinoja saadakseen heitä poistumaan.
Päivän Sana
Muut Etsivät