United States or Western Sahara ? Vote for the TOP Country of the Week !
Espanjalaisten lähtö on historiassa saanut nimekseen: "Surullinen yö" La noche triste ja ainoastaan 440 miehellä l,400:stä pääsi Cortez päivän valjetessa manterelle. Espanjalaiset nyt pyrkivät Tlaskalaan päin.
Kokonaisen kuukauden ajan kestävän piirityksen perästä olivat Espanjalaiset tosin tappaneet tuhansittain indiaaneja, mutta pääsemättä päämaaliaan lähemmäksi; ja heidän intonsa näkyi jo laimenevan. Tästä pinteestä päästäksensä koki Cortez saada Quatemozinin hyvällä taipumaan.
Guatemozin ei kuitenkaan mitään "tunnustanut", jonka tähden Cortez hänet pelasti palamasta, mutta sittemmin kuitenkin mestautti. Mexiko oli valloitettu. Pääkaupungin kanssa alistui koko maa, koko Anahuak. Espanjalaiset jakasivat viljelysmaat keskenänsä, ja kotimainen väestö tehtiin orjiksi.
Espanjalaiset olivat juuri poikkeemaisillaan uuden maailman Venetian pääkadulle, kun loistava seurue tuli heitä vastaan. Siinä oli 4,000 ylhäistä Mexikolaista, jotka kulkivat Cortezin sotajoukon ohitse, tervehtien vieraita syvällä kunnioituksella.
Tämä oli varustanut pääkaupunkinsa hyvään puolustustilaan, tehden joka talosta linnoituksen; ja Mexikolaiset sotivat isänmaansa, kunniansa ja henkensä puolesta kuin sankarit, pelkäämättä kuolemaa, pelkäämättä nälkää, joka lopulta kävi piiritetyssä kaupungissa kauheaksi. Näytelmiä Jerusalemin kauhistuksesta oli nähtävänä, mutta kerta toisensa perästä syöstiin hyökkäävät Espanjalaiset takaisin.
Fernando Cortez. Pohjois-Amerikan muinaisen viljelyksen kukistus. Tähän asti olivat espanjalaiset löytöretkeilijät matkoillaan Amerikassa melkein yksinomaan tulleet yhteyteen ainoastaan sivistymättömäin luonnonihmisten kanssa, jotka eivät ymmärtäneet minkä vaaran nuo merentakaiset vieraat heille ja heidän maillensa toivat. Eivätkä he liioin sanottavaan vastarintaan kyenneet.
Amiraali kertoi, että eräät arvossapidetyt espanjalaiset, Ferro-saaren asukkaat, jotka olivat Gomerassa Ines Perazalla, vakuuttivat joka vuosi nähneensä Kanarian länsipuolella maata; myös muut Gomeran asukkaat vakuuttivat sen valaehtoisesti.
Tyvenen Meren löytö olisi, niin suuri kuin se itsessään olikin, kuitenkin jäänyt puolinaiseksi, ell'ei mitään meritietä sinne ja siten Amerikan länsirannikolle niinikään olisi löydetty. Tämän seikan oivalsivatkin tietysti heti Espanjalaiset, jotka samaa tietä pyrkivät Maustesaarille.
He ovat tosiaankin sangen hyväsydämisiä, mutta espanjalaiset niin ahneita ja häpeämättömiä, etteivät he tyydy ottamaan narunpätkää, lasin- tai porsliininsirpaletta vastaan kaikkea, mikä heitä miellyttää, vaan jopa tahtovat tavaraa ilmaiseksikin ja vievät mukanaan maksamatta siitä mitään, vaikka amiraali on sen yhtä mittaa kieltänyt.
Kolumbus määräsi heidän maksettavakseen veron, mutta koetti, mikäli hänestä riippui, lempeällä kohtelulla lievittää heidän sortoansa. Häntä itseänsä alkoivat espanjalaiset kohdella pahasti, hän kun koetti taivuttaa heitä työhön ja pidättää häpeällisistä konnuuksista. Hän matkusti Espanjaan puolustamaan itseänsä vihamiesten panetuksilta.