Vietnam or Thailand ? Vote for the TOP Country of the Week !
Päivitetty: 23. kesäkuuta 2025
Matkan varrella yhdyimme taas uusiin suomalaisiin siirtolaisiin. Heitä oli tänne ajanut sama pakko kuin ennen tapaamiammekin: Suomessa ei ole työtä. Monetkin olivat kulkeneet ristiin rastiin koko Suomenmaan, hakien työtä, mutta turhaan. Joku oli lähtenyt asevelvollisuutta pakoon.
Hän nähtävästi yhä odotti, että antaisin hänelle tilaisuuden selittää. Ja miksen antaisi hänelle sitä? Mutta kuinka sinä oikeastaan saatoit sen tehdä? Kuinka se oli mahdollista? Heikkohan olet aina ollut, pettänyt monetkin toiveet, omasi ja muiden. Mutta kuinka voit tehdä tämän? Vastaus tuli niin pian ja niin selvänä kuin se olisi ollut valmiiksi ajateltu. Näin siinä ainoan pelastuksen.
Sitä varten täytyy monen yhtyä ja panna sitte rahansa säästöpankkiin. "Mutta nyt tulee toinen ja vaikeampi asia. Tietääkö tuo nuori mies että hän elää niin kauan? Ei, sitä hän ei tiedä. Päinvastoin näkee hän joka päivä, että yksi ja toinen hänen tovereistaan nukkuu ikuiseen uneen, monetkin aivan parhaimmassa ijässään.
Laulut ylhäälle ylensi, Korkealle korotteli, Tuolla toivolla sanovi, Vielä armoa anovi, Että oisi e'espäinkin Vuoen alkavan ajaksi Rauhan majat maataksensa, Aina ilolla herätä. Niinpä mahtaisi monetkin Kiitosvirret veisaella Luojallensa laupiaalle Aina armonsa e'estä.
Ah, isä, suo tok mulle siunaukses, Oi hellä äiti, anna suostumuksesi En hillitä voi sydämmeni ääntä, Kieltonne siteistä mun päästäkää! Jo viet, jo kannat mua nuoruuteeni, Asetat aikaan, jolloin itse itkin, Samoista syistä kastoin kasvojani; Sen muistan kuinka katkeralta maistui Monetkin esteet urho-aikeilleni: Ne kirvelteli niinkuin surman-nuolet.
Päivän Sana
Muut Etsivät