United States or Sri Lanka ? Vote for the TOP Country of the Week !
Kaikessa lapsellisuudessaan oli hänellä tulinen mieli, ei naisen vaan runoilijan; hän ei miellyttänyt, hän hurmasi; hän asui eräässä pikkukaupungissa veljensä luona, joka oli pappi. Kumpikin oli sinne tullut muualta, ei tiedetty mistä; mutta kun nähtiin hänen olevan niin kauniin ja hänen veljensä niin jumalisen, ei juolahtanut mieleenkään kysellä heidän kotiperäänsä.
Siinä ei kuitenkaan muu auttanut kuin mennä ensin kirkkoon, ja sitten mummon mökille kun ehtii. Kirkossa sattui olemaan sillä kertaa joteskin ala-arvoinen saarna, joten ei se Elsaa eikä mummoakaan suuresti miellyttänyt; kuuntelivat he sitä loppuun kumminkin ja läksivät kohta amen sanottua rientämään Punavuorille.
"Minä olen, Ebba rouwan sisäpiika ja Anna neitsyen yökumppali; minä olen tunnettu Pirjon nimellä. Mutta ensiksi minun pitää waroittaa teitä olemaan hywin hiljaan. Te saatte ensin minut nähdä." Niin sanoen Pirjo iski tulta, sytytti lyhtynsä ja näytti kaswonsa sen walossa. Hän oli jotenkin siewä nuori nainen, mutta hänen kaswoissaan oli jotain, joka ei Yrjöä miellyttänyt.
Hulluksi ne, tottumattomat kollot, viisaus tekisi: alkaisivat viisautta päähän saatuaan vain hyppiä ja vastaan potkia... No veli! Ryyppää!» Vallesmanni ryyppäsi konjakin vakavana. Ei häntä miellyttänyt puhe viisaudesta. Hän vaikeni.
Itsehallinnon peri-aate tunkeusi pienimpäänkin kuntaan. 17 vuosisadalla olikin Englannilla niin paljoa tekemistä omissa sisällisissä rettelöissään, että siirtokunnat saivat jäädä joteskin unohduksiin ja rauhassa varttua vahvoiksi ja vapaiksi. Mutta tämä ei ensinkään miellyttänyt kuvernöörejä. Kirjoituksissaan kotimaahan oli heillä aina jotakin pahaa kantelemista.
Seikka oli se, että kreivi ei ollut suurimmatta kärsimättömyyden tunteetta ja vastenmielisyydettä, jota hän tuskin taisi itselleenkään selittää, voinut kuulla hengellisen herran ja tämä herra ei häntä ollenkaan miellyttänyt puhuvan neidistä, jonka kuva oli niin syvällä hänen sydämessään.
Kuin vihdoinkin suuresti harvenneet Posenin rykmentit lähetettiin pois, syvälle Saksanmaahan, jätti hän alaupseerin neuvosta pyynnön ja jäi sotaväkeen. Sen tähden oli hän joutunut Pariisin edustalle. Hänen kirjeensä olivat täynnä ranskalaisten halveksimista. "Joka ainoassa tappelussa pötkivät he pakoon kuin jänikset". Se olikin totta. Mutta piiritys ei häntä miellyttänyt ollenkaan.
Isä Justinus kannatti häntä tarmokkaasti, ja ennenkuin tiesinkään, olin saanut häneltä rabbiinin osoitteen, kirjoitettuna irtireväistylle muistikirjan lehdelle. Nierot, joka oli saapuvilla, katseli paperilippua hetkisen ja antoi sen minulle kohta takaisin. Lähteminen rabbiinin luokse ei miellyttänyt minua lainkaan. Haastattelu oli epäviisasta.
Hän tahtoi jutella tuota yksinkertaista ristin kertomusta yksinkertaisille ihmisille. Sillä mitä muuta hänellä elämässä oli, kuin tämä. Suuren surun muisto oli vielä hänessä eikä mikään, jota maailma saatti tarjota, häntä miellyttänyt. Hän oli saavuttanut rauhan, ja hänen ainoa halunsa oli, että hän saisi antautua rauhan evankeliumin julistamiseen.
Mutta hän syytti juuri sen emännyyden toimia. Ja ainoastaan aika harvat nuorukaiset saivat hänen tanssiin keskellä askareita temmatuksi, ja Severin vain yhden kerran. Marin ei tehnyt mieli tanssiin, sillä hänen sydämensä ei ollut niin keveä, että se olisi häntä miellyttänyt. Sentähden oli hänen mukava syyttää askareitansa, eikä hän siinä puhunutkaan muuta kuin totta.