Vietnam or Thailand ? Vote for the TOP Country of the Week !
Päivitetty: 14. lokakuuta 2025
Sillä Argylen markiisin valta, joka vanhastansa jo oli ääretön, oli viime rauhanteossa kuninkaalta väkisin otetuilla myönnytyksillä paisunut vielä suuremmaksi. Tosin oli tuttu seikka, että Argylessa enemmän oli valtiollista viisautta kuin mielen miehuutta, ja että hän paremmin kelpasi valtiollisen juonen kutojaksi kuin vihollisten vuorelaisten kurissapitäjäksi.
Herra Duncan oli silloin ollut poissa kotoa Argylen markiisin kanssa sotaretkellä Mull'in saaren Maclean'eja vastaan. »Onpa maar», virkkoi soturi, »teidän herrasväellänne syytä paastota ja katua.
»Argylen markiisin nimessä», lausui herra Duncan Campbell, »ja Skotlannin sääty-liittokunnan nimessä minä vaadin selitystä tämän eriskummallisen kokouksen tarkoituksesta. Jos se tarkoittaa maan rauhan rikkomista, olisi teidän velvollisuutenne, koska te olette meidän naapureitamme ja kunnian miehiä, antaa meille siitä jokin tieto, niin että voimme olla varuillamme.»
Suurimestari katseli äkeästi tuota jäykkää sotilasta; mutta markiisin kanssa silmäyksiä vaihdeltuaan, silittyivät rypyt hänen otsassaan ja molemmat seurasivat de Vaux'ta ja arapialaista sisimmäiseen telttaan, jossa Richard makasi ja odotteli heitä sillä malttamattomuudella, jolla sairas kuuntelee lääkärinsä askeleita.
»Paitsi sitä pitäisi teidän, korkea herra», sanoi toinen, »kaikella kunnioituksella puhuen kumminkin ensin lukea Ardenvohrin herran kirje, että näkisitte, millä ehdoilla hän on tämän majuri Dalgettyn siksihän se itseään sanoo tänne lähettänyt.» He kokoontuivat ahtaaseen piiriin markiisin ympärille ja keskustelivat matalalla äänellä, väliin gaelin-, väliin englanninkielellä.
Hänen käskettiin odottaa siellä, kunnes hänen tulostansa olisi annettu markiisille tieto. Tehdäksensä tämän tiedon vielä selvemmäksi antoi uljas kapteeni herra Duncan Campbellilta saamansa kirjemytyn »dunniewasselin» haltuun, ilmoittaen niin hyvin kuin käden viittauksilla taisi, että se oli vietävä markiisin omaan käteen. Opas nyökäytti päätään ja läksi.
"Joutavia", sanoi temppeliherra, "minä olen nähnyt sinun rohkeasti laskevan keihääsi häntä vastaan ritarileikeissä ja samanlaisella menestyksellä kummallekin; ajattele olevasi vain leikkiturnauksessa, ja kukapa sinua voittaa turnausradalla? Hoi, asekantajat ja palveliat, herranne tahtoo varustautua taisteluun!" Palveliat astuivat nyt sisään ja alkoivat pukea aseet markiisin päälle.
Markiisin vastaanottosaliin päästyänsä hän siis astui rohkealla, vaikkei juuri sulavalla ryhdillä peremmäksi ja olisi, ennenkuin puhumaan rupesi, luultavasti lähennyt aivan likelle Argyleä, jos ei tämä olisi kädellään viitannut merkiksi, että hänen piti siihen seisahtua.
Ja luultavaa on, että nämä yksityisetkin syyt vaikuttivat hänen mieleensä sangen paljon, kun hän havaitsi useimmissa seuralaisissaan suuremman halun retkeillä Argylen markiisin alueelle kuin alangoille, joka viimemainittu liike olisi paljoa pikemmin ratkaissut sotaonnen.
Kaiken tämän hän kärsi sotamiehen huolettomuudella, ja mainitun ajan kuluttua astui muuan mies sisään; hän oli puettu mustaan samettiin, kultavitjat kaulassa, siis sen näköinen kuin nykyiset Edinburgin kaupungin maistraatin jäsenet, vaan todelliselta viraltaan Argylen markiisin hovimestari. Tämä mies pyysi juhlallisen totisesti, että kapteeni seuraisi häntä markiisin luokse.
Päivän Sana
Muut Etsivät