United States or Poland ? Vote for the TOP Country of the Week !


"Kun olet päättänyt palata maanmiehiesi luo, niin erotkaamme kuin ystävät", sanoi Marcello ja ojensi kätensä hänelle. Javani otti sen käteensä kuitenkin epäillen Marcellon tarkoitusta, ja peläten petosta tarttui hän toisella kädellänsä miekkaansa. "Sinä et tunne minua vielä Javani," sanoi Marcello; "mutta minä toivon että sen kerran tulet tekemään.

Muutamina päivinä jatkoi piiritysjoukko työtänsä häiritsemättömässä rauhassa, ja Marcello kulki joutohetkinänsä yksin ympäri ilahuttavia järvenrantoja. Palmujen varjoja katseli hän kummastuksella ja liikutuksella sitä ihanaa näky-alaa, joka oli edessänsä.

Sellaiset ajatukset liikkuivat äsken kääntyneen sydämessä silloinkin kun hän taas kulki leirin katuja. Isänsä teltassa hän tapasi Javanin, jota hän ei ollut tavannut leiriin tulonsa jälestä. Ystävyys ei ollut koskaan yhdistänyt näitä nuoria miehiä, kuten jo tiedämme, mutta Javani oli nyt vanki ja Marcello oli saanut toisen mielen ja luonnon.

Marcello kirjoitti: "Kauaan aikaan en ole ollut tilaisuudessa sinulle kirjoittaa, rakkain Klaudiani, ja nyt lähetän tämän kirjeen erään hyvän ystävän kanssa, joka lähtee sotatantereelle Galileaan. Sinä olet nyt vanhain ystäväimme luona Jerusalemissa, ja että hyvin viihdyt heidän luonansa, sen tiedän varmasti, jos ei Javani nyt kuin ennenkin saata sinulle harmia.

Sentähden pitäisi myös sinunkin, Javani, enemmän pelkäämän syntiä hänen pyhää lakiansa vastaan kuin vankeutta ja kuolemaakin." "Vaikkapa sinä, Marcello, olet oppinutkin tuntemaan totisen Jumalan, niin Klaudio kuitenkin on pakana ja epäjumalain palvelija.

HAMLET. Hupaista nähdä teidät terveinä; Horatio, niin totta kuin ma elän! HORATIO. Niin herra, köyhä palvelijanne aina. HAMLET. Hyv' ystävä, nuo nimet vaihtakaamme. Vaan miks, Horatio, Wittenbergin jätit? Marcello? MARCELLO. Prinssi hyvä. HAMLET. Hupaista nähdä teitä. Hyvää iltaa! Vakaasti, miksi Wittenbergin jätit? HORATIO. Halusta laiskuutehen, prinssi hyvä.

Klaudia on isäsi huoneessa; ole veli hänelle siksi kun voimme hänen luoksemme noutaa. Tervehdi häntä sydämellisesti minulta ja vie samat terveiset sisarellesi, jota myös sisarenani pidän. Sano hänelle, että Marcello tekee kaikki mitä voipi heidän pelastukseksensa ja onneksensa, joita hän niin äärettömästi rakastaa." Javani tuli liikutetuksi.

Mit' on se? Sano! mitä tulee meidän? HORATIO. Hän viittaa teitä kanssaan, niinkuin tahtois Hän teille yksin jotain ilmoittaa. MARCELLO. Kas, kuinka lempeällä katsannolla Hän teitä syrjäisempään paikkaan viittaa; Vaan älkää menkö. HORATIO.

Tämä oli Marcello, ja vaikka monta vuotta oli kulunut siitä kun viimeksi näkivät hänen, tunsi Sadok ja Amatfiah Klaudian veljen heti hänen jalosta, uljaasta ryhdistään ja kasvojensa juonteista. Hänen silmissään loisti sisällinen ilo, kun hän tervehtiessään antoi heille kättä. Se todisti, ettei pitkällinen eron aika ollut haihduttanut muistoa entisestä ystävyydestä.

Tuon mulle He pelon arkuudella kuiskasivat, Ja kolmantena yönä läksin myötä. Juur' niinkuin oli kerrottu, niin ajan Kuin muodon suhteen, totta joka sana, Tul' aave. Tunsin isänne; tää käsi Ei niin tuon kaltainen. HAMLET. Se missä nähtiin? MARCELLO. Terassilla, miss' oltiin vahdissa. HAMLET. Ja puhuittenko sille?