Vietnam or Thailand ? Vote for the TOP Country of the Week !
Päivitetty: 10. heinäkuuta 2025
11 p. astui retkikunta päivällisaikana laivaan vietettyään pienen loppujuhlan, jossa sai kuulla paljo lauluja, sydämellisiä eläköön-huutoja, jossa esitettiin lukemattomia maljoja ja herttaisia, ystävällisiä kädenpuristuksia.
Matin kasvot leimusivat ja silmät pälyivät vuoroin herran silmiin, vuoroin säilykemaljoihin ja kun hän näki, että herra yhä odotti häneltä vastausta, niin hän viimein sanoi: Maljoja. Vai marjoja, nehän ovat sitten syötäviä. Mistä niitä talvella täällä marjoja saadaan? Tynnylistä. Vai tynnyristä niitä saadaan talvella marjoja.
Neiti Vesterlund sanoo, ättä hän on niin innoissaan leyhytellyt viuhkallaan lepeäkalaa, että hän pelkää sen jäähtyvän, jos me vaan annamme odottaa etseämme. Lasse serkku, käsivartesi, ole hyvä! Emäntä ja Lasse setä etupäässä menivät kaikki ruokasaliin, jossa illallinen nautittiin riemun vallitessa ja äskenkihlattujen maljoja juodessa.
»Ja jos niin ei tapahdu», intti talon herra, »julistan minä kapteenin sanoilla puhuen ettei mikään tänä iltana tapahtunut seikka, ei edes sekään, että hän on minun leipääni ja suolaani syönyt ja minun kanssani juonut maljoja paloviinassa, Bordeaux-viinissä tai usquebaugh'issa, saa minua estetyksi halkaisemasta hänen kalloansa niskaluuhun asti.»
Tämän ohessa pantiin esille kruukullinen viiniä, jok'ei tosin ollut joutunut vanhaksi tulemaan, mutta sentään oli hyvänmakuista kyllä, sekä kruukun viereen muutamia pyökki-puusta leikatuita maljoja. Siinä oli nyt vanhusten koko pidot.
Keveämmällä mielellä esitteli isäntä nyt paljon lyhempiä ja hauskempia maljoja poissaoleville, joiden joukossa ensimmäisenä tuli: "Lemmittävä pappi ja hänen perheensä." Tätä maljaa juotaessa huomasi kyllä useampi kuin minä, että isäni antoi lasinsa seista liikuttamattomana. Sillä välin kulkivat ruo'at miehestä mieheen ja samassa määrin kuin viini pulloissa väheni, eneni iloisuus.
Vihkimisen päätettyä toivotettiin onnea vasta-vihityille, ja maljoja tyhjennettiin heidän muistoksensa, ja yleinen tanssiminen alkoi, mutta Klaara kenenkään huomaamatta sulkeutui kamariinsa ja hän katseli kuten mielipuoli ympärillään olevia esineitä. "Voi," vaikeroi hän. "Nyt olen taaskin väärin vannonut."
Bertelsköld pudisteli heitä, saadakseen tietää, mistä voisi päästä ulos; mahdotonta, pojat olivat kallistelleet maljoja ja käskivät unenhorroksissa hänen mennä tuhannen tulimmaisiin. Kärsimättömänä hän meni edelleen, kulki erään tyhjän huoneen läpi ja vielä toisenkin, Nyt kuuli hän puhetta lähimmästä huoneesta ja seisahtui tuntiessaan kuninkaan äänen.
Harppujen ja sympalien iloinen ääni oli lakannut. Joukko naisia tuli juosten portailta ja hajosivat pitkin puutarhaa. Kun Naomi ja Klaudia kiiruhtivat sinne, kohtasivat he ensin emännän usean palvelian seurassa, jotka kantoivat kulta- ja hopea-astioita, kalliita maljoja ja kankaita. Niitä he näyttivät olevan innokkaat hävityksestä pelastamaan. "Onko valkea valloillaan?" kysyi Naomi pikaisesti.
Snellmanin ja Lönnrotin malja juotiin rovastin suuresta sarvesta suureksi huviksi ja hämmästykseksi talonpojille, jotka sanaa puhumattomina katselivat ja kuuntelivat näitä menoja, puheita, lauluja, maljoja ja hurraahuutoja. Mieliala nousi nousemistaan. Kun taas oli laulettu ja laulu loppunut, astui Snellman esiin. Hän oli ilmeisesti hyvällä tuulella ja hilpeällä mielellä.
Päivän Sana
Muut Etsivät