Vietnam or Thailand ? Vote for the TOP Country of the Week !
Päivitetty: 19. kesäkuuta 2025
Sprengtport yllätettynä aikoi nousta häntä tervehtimään, mutta nähdessään tuon kalpean naisen murtuneen haahmon hän pysähtyi säikähtyneenä. Hänellekö tuo on tuomassa surusanomaa? Leena nousi, ja unohtaen kaikki millä hän oli aikonut vähitellen valmistaa majuria, kertoi hän suoraan kuinka Marian oli käynyt ja koetti sitten lieventää ja selittää hänen syyllisyyttänsä.
Ja hän mietti ja mietti, miten voisi pelastaa hänet... Inkeriä värisytti, kun hän ajatteli, että hänen piti tavata ja puhutella majuria.
Hän kysyi vielä Ristolta: "Mikä oli äitisi sukunimi?" "Hanna S." vastasi Risto. Majuri löi kädellä otsaansa ja putosi tuolilta laattialle huutain: "Oi Hanna! Hanna! näin onnettomasti päättyi enemmän kuin kaksikymmenvuotinen, ahkera tiedustelemiseni!" Risto hätäytyneenä tarttui majuria olkapäihin ja nosti hänen seisoalle, hän näytti aivan tiedottomalta.
Mutta samassa häämöitti kaksi sinikeltaista töyhtöä akkunan edustalla, ja huolissaan ettei kukaan pääsisi majuria häiritsemään, riensi rouva ulos. Mutta ovessa hän jo tapasikin Buddenbrockin ja Wrangelin. Hän koetti estää heitä tulemasta, mutta väittely joutui majurin korviin, ja käsittäen että se koski häntä, nousi hän ja tuli ovelle.
Löfving katsoa tuijotti häneen kysyväisenä. Hän ei käsittänyt majuria. Sprengtport. Kuinka moni mies onkaan, samoin kuin Buddenbrock, raukka vaimonsa edessä. Ei se ole mikään salaisuus, että paroonitar Buddenbrock ohjaa miestänsä kovalla kouralla. Hän määrää maalin, johon hänen tulee pyrkiä, hän liehtoo hänen kunnianhimoansa ja itseensäluottamusta, ja hän pitää huolta suvun tulevaisuudesta.
Mutta nythän oli Buddenbrock matkalla, Löfving oli saanut käskyn seurata häntä, Leena luuli varmaan tietävänsä, että Löfving palaa paljoa ennen kuin Buddenbrock, joten ei mikään estänyt majuria asustamasta heidän luoksensa. Tästä huolesta päästyään odotti majurinrouva miestänsä milloin paimenen luona, milloin Myllymäellä. Sillä välin valmisti Leena talonsa uutta vierasta varten.
Hän painoi silmänsä kiini, hetkeen huoatakseen, sillä hänen oli vielä muutakin tehtävää ennen kuolemaansa. Tämän kaiken nähtyään ja kuultuaan oli Kaarlo kuin kivettynyt. Tuskin sai hän majuria kiitetyksi. Niin oli hän lumountunut siitä, kuin hän niin äkkiäarvaamatta tuli vähässä hetkessä rikkaaksi.
Unen pöpperössä ja yövaatteissaan kiiruhtivat palvelijat ulos. Mutta majuria ei näkynyt eikä Jyrkiäkään. Heti kun palo huomattiin, oli Tuomas särkenyt kentän puoleisen oven ja rientänyt yläkertaan vieville portaille. Puoliväliin hän pääsi, mutta ei etemmä. Siellä jo tuli roihusi vastaan.
Päivän Sana
Muut Etsivät