Vietnam or Thailand ? Vote for the TOP Country of the Week !
Päivitetty: 6. lokakuuta 2025
Pitemmittä puheitta mainittakoon vain, että tämä tapaus tuotti yhä suurempaa kurjuutta koko Mainiemen ympäristöön. Sotaväkeä tilattiin Turusta ja sijoitettiin osaksi linnaan, osaksi kapinallisten alustalaisten luo. Sen sijaan, että olisi otettu 8, otettiin nyt 24 miestä nostokkaiksi ja lähetettiin Puolaan. Toisia vietiin raudoissa Turun linnaan.
Se suuri tulipalo, joka toukokuun 29. p:nä 1681 hävitti suurimman osan Turun kaupunkia, joka vast'ikään oli tointunut v. 1656 tapahtuneesta palosta, poltti poroksi myöskin hovioikeuden talon ja suuren osan sen tärkeitä asiakirjoja. Arvattavasti olisi niistä muuten saatu joitakin tietoja tuosta pitkällisestä oikeudenkäynnistä Mainiemen noita-akkaa vastaan v. 1671.
Oliko näin laita Mainiemen, tulemme kohta näkemään. Varma vain on, että heti kreivillisen perheen sinne tultua, kesällä 1695, alkoi sarja juhlapitoja niin loistavia, niin tuhlaavaisia, etteivät ne juuri näyttäneet sopivan yhteen ajan tavan, rikkauden vaarain eivätkä sen maakyläisen rauhan kanssa, johon kreivitär Bertelsköld oli vetäytynyt heikkoa terveyttään hoitamaan.
Kaksi pahinta rauhan häiritsijää tuomittiin kuolemaan ja mestattiin. Lukuisat lähiseuduilla asuvat aateliset katsoivat Mainiemen kreivin asiata kuin omaansa ja ryhtyivät kaikin tavoin tukehuttamaan kansan kapinallista henkeä. Siitä tuli surullinen, tuhoa tuottava kevät.
Ja kun minulla harvoin on ollut, niinkuin sanotte, kultaa kahmaloittain syytää, niin panetin niihin käsipuut hyvästä Dannemoran raudasta. Mutta, mestari hyvä, mihinkä, jos saan kysyä, olette käyttänyt Mainiemen tulot kahtena viimeisenä vuotena?
Mutta ulkona ulapalla keinui kohta sen jälkeen vene odottavaa laivaa kohti. Sen peräsimessä istui jalo aatelisherra, ja veneen pohjalla istui tuo kurja, vainottu Mainiemen noita-akka. Ja he saapuivat laivaan kenenkään estämättä, ja sen valkoiset purjeet odottivat levottomasti aamun koittoa levälleen lennähtääkseen.
Minun tekee mieleni kuulla jotakin iloisesta Larssonista ja hänen hyvästä rouvastaan, josta emme ole pitkään aikaan mitään kuulleet; toivon, että he elävät ja voivat hyvin. Ja minä, huudahti Anna Sofia, minä tahtoisin kuulla hiukan vielä Mainiemen pikku Kreetasta. Jos hän todellakin on niin ihastunut Bernhard Bertelsköldiin kuin on syytä luulla, niin minä surkuttelen häntä.
Vaikka Mainiemen linna olikin vielä uusi, teki se katsojaan samanlaisen vaikutuksen. Vaikkei se vielä ollutkaan seitsentä vuotta vanhempi, näytti se jo siltä kuin olisi seisonut siinä vuosisatoja.
Floran linna tulvehti kaatuneiden verta, ja lammikon vesi punoitti. Vielä kerran näytti voitto hymyilevän Mainiemen urhokkaille puolustajille, mutta se oli hyvästijättöhymyily viimeisen toivonsäteen heijastus Mainiemen lipuilla koristettuihin torneihin, jotka sallimus oli määrännyt kukistumaan.
Jaanan siinä istuessa ja auringonlaskua katsellessa aukeni ovi hiljaa, ja sisään astui vanha mies, joka, vaikka hänen hiuksensa olivatkin vaalenneet, oli vielä voimakkaan näköinen. Hän kosketti Jaanaa keveästi olkapäähän ja kysyi: Nukutko sinä? Jaana katsahti ylös ja tunsi mestari Aatamin, Mainiemen entisen hirmuvaltiaan. Mutta kysymykseen hän ei mitään vastannut.
Päivän Sana
Muut Etsivät