United States or Argentina ? Vote for the TOP Country of the Week !
Se suuri tulipalo, joka toukokuun 29. p:nä 1681 hävitti suurimman osan Turun kaupunkia, joka vast'ikään oli tointunut v. 1656 tapahtuneesta palosta, poltti poroksi myöskin hovioikeuden talon ja suuren osan sen tärkeitä asiakirjoja. Arvattavasti olisi niistä muuten saatu joitakin tietoja tuosta pitkällisestä oikeudenkäynnistä Mainiemen noita-akkaa vastaan v. 1671.
Varhain eräänä kauniina kesäkuun aamuna v. 1671 liikkui Turun kaupungin kaduilla ja joen rantoja pitkin suuri väen paljous. Oli silmin nähtävää, että jotakin erikoista ja tavatonta oli tekeillä, vaikkei aikaa ja paikkaa niin tarkkaan tiedettykään.
Mutta palatkaamme luomaan viimeinen silmäys kuninkaan metsästykseen. Syyskuun 6. päivä v. 1671 oli määrätty lähtöpäiväksi. Kuningatar ja valtioneuvokset lähtivät iloisin mielin Ahvenanmaan rannoilta, mutta kuningas ja kaikki nuorimmat hovin jäsenet heittivät kaipauksella hyvästinsä vapaalle elämälle raittiin luonnon ja metsien helmassa.
Tämä taru tietää kuitenkin kertoa, että tutkintoa jatkettiin Turun hovioikeuden edessä keskipalkoilla syyskuuta 1671, ja kun moiset tutkinnot usein tarjoavat merkillisiä kuvauksia ajan tavoista ja mielipiteistä, lienee huvittavaa seurata hiukan sen kulkua.
Kotitekoinen kynttilä levitti himmeätä valoa kirjoituspöydälle, mutta loi myöskin pitkät, mustat varjot huoneen seinille. Vastapäätä ovea suuren sohvan yläpuolella riippui seinällä seurakunnan varsinaisen sielunpaimenen, 1671 syntyneen kirkkoherra Joonas Mennanderin öljykuva. Hän sairasti nyt Turussa, ja hyvin epätietoista oli, voiko hän enää koskaan paratakaan itse hoitamaan virkaansa.
Siten norjalaisten hevoskauppa pääsi alkuun, ja sitä on kestänyt viime aikoihin asti. V. 1671 kiellettiin 40 markan sakon uhalla metsästä ottamasta havuja sekä lehtiä vuohien ja lampaiden ruoaksi, ja viimein 1735 kiellettiin vuohia pitämästä. Toisetkin asetukset sortivat suomalaisia ja talonpoikia ankarasti.
Turhaan tyhjentää viha myrkkyisen maljansa; turhaan tuhlaa väkivalta jättiläisvoimiaan; rakkaus on niitä voimakkaampi; se yksin voi kaatuneen nostaa pystyyn ja sovittaa sijoilleen murtuneen ja kuolleista herättää; se yksin rakentaa maailman uudelleen. Vuosien 1671 ja 1695 välillä, johon sisältyi alku ja loppu Kaarle XI:n hallituksesta, oli melkein neljännes vuosisataa kulunut.
Kun viimeisen laukauksen savu oli haihtunut, nähtiin kuninkaan paljastetuin päin heiluttavan hattuaan jäähyväisiksi ja kohta uursi komea laiva leveän uomansa laineeseen, joka kullalle kimalteli iltaruskon paisteessa. Ennenkuin annamme tämän kertomuksemme edistyä, on meidän palattava ajassa noin neljä kuukautta takaisinpäin. Oli Valpurin aika v. 1671.
Elokuun 31 p:nä 1671 oli koko tämä seutu mitä vilkkaimman liikkeen keskustana, sillä odotettiin niin suurta vierasta kuin itseään Kaarle XI:ttä, jonka oli määrä saapua prinsessain ja melkein koko hovin seuraamana. Onnellinen kuningas tuo, joka tuli kansansa luo tämän kansan rakastamana ja ikävöimänä, ennenkuin se hänet tunsikaan!