Vietnam or Thailand ? Vote for the TOP Country of the Week !

Päivitetty: 28. toukokuuta 2025


"Ei, hänen täytyi mennä palvelemaan kuin äiti kuoli... Maiju oli jo viimeisellä luokalla." Josu tuli perin toiseksi mieheksi puhuessaan Maijusta. Ilveellinen puhetapa muuttui tunteelliseksi, puoli kesyttömille kasvoille ilmaantui lapsellisen hellyyden värähdyksiä. "Ja Maiju on sinun kultamurusesi." Topias tarttui takintapaisen vaatteen kaulukseen. "Kuka on isäsi?"

Napista oli vetänyt hänet lähemmäksi, pienen nenänsä eteen ja siinä katsonut kissansilmää pitkän minuutin ennenkuin rupesi kyselemään isästä, äidistä, Maijusta, koulunkäymisestä ja merenrannalla olosta..." "Kysyikö sitäkin?" "Kysyi niinkin; hän kysyi senkin mitä siellä tein, millä sain päiväni kulumaan iltaan." "Mitä siihen vastasit?"

"Miksi et tule?" "Minä olen katupoika, minä olen rosvon poika." Sanat tulivat korahtamalla. "Miksikä niskoittelet? Ethän niskoitellut äidillesikään." "Kuka sen sanoi?" "Maiju." Josu rupesi vapisemaan, kätensä puristuivat nyrkkiin. "Isä lyö minua ja muut lyövät Maijua", lausui hän riivatulla äänellä. "Minusta ei ole lukuakaan, mutta Maijusta.

Mutta kuitenkin häpesi isäntä wielä nytkin nöyryyttää itsensä niin paljon miniänsä edessä, ja niin näytti tuo taudin kanssa kamppailewa sairas tuossa Maijusta yhtä kylmältä kuin ennenkin, joka suuresti huolestutti häntä, waikk'ei yksikään ihminen siitä mitään tiennyt.

Josu nukkui itsensä iloiseksi. Huoneestaan kuului aamulla, Topiaan herätessä, iloinen ääni: "Hyvää huomenta! Kenestä näitte unta yöllä?" "Helasta ja Topista. Entäs sinä?" "Minä näin äidistä ja Maijusta. Olimme kodin puutarhassa, Maiju leikki kanssani ja äiti luki kirjaa vieressämme. Kirjan kannessa oli suuri kultaristi." "Kauniita unia näitkin.

Tikasta ja Maijusta tuli onnellinen pariskunta: he olivat yhtä pitkiä, toisen ei tarvinnut katsoa alas toiseen, yhtä rikkaita ja yhtä ahkeria olivat he sitä paitsi. Vanha, rappeutunut tupa korjattiin ja maalattiin, balsamiineja kukki ikkunassa, ja kolme lihavaa lehmää hankki perheelle voita ja maitoa. Nilla, kirkontorni, oli harmissaan mennyt naimisiin Harjun Martille, mutta eipä auttanut että Niku oli soittanut heille saman morsiusmarssin, jota hän ei saanut soittaa Tikalle: Martti tuhlasi vaimonsa perinnön Anttilan rikkaan isännän jälkeen, pani Nillan helminauhan Tikalle pantiksi sarkatakista; Nillan linnunryijyä käytettin variksenpelottimena ja koi söi hänen ketunnahkaisen rekipeitteensä. "

Päivän Sana

castellum

Muut Etsivät