United States or Saint Lucia ? Vote for the TOP Country of the Week !
Ja puoli kuukautta oli tuo pitkä vaaleaverinen nainen, joka valkea hattu päässä niin reippaasti asteli hänen rinnallaan, käsi pistettynä hänen kainaloonsa, ollut rouva Mörk, rouva Letta Mörk hän kirjoitti muuten nimensä kirjeisiin ja nimikortteihin Alette. Mutta hänen miehensä kutsui häntä joka tapauksessa Letaksi ja samoin ystävättäret, veljet ja serkutkin.
Kuluipa hyvän aikaa ennenkuin Jakobsson ja miehistö alkoi kaivata everstiluutnanttia, sillä sumu oli niin sakea, että saattoi nähdä ainoastaan lähinnä ympärillänsä olevat esineet, eikä herra Mörk maininnut mitään siitä, mikä oli tapahtunut.
Tässä istuu hän aloitti Jakob Mörk juhlapuvussaan iloisena ja harmahtavana pitämässä juhlaa omalle ja tyttärensä onnelliselle rakkaudelle; ja onhan tämä näky jo sellaisenaan omansa lämmittämään ja virkistämään elämänuskoamme, kun näin näkee tulokset.
»Herran tähden, olen jo aikoja sitten huomannut, että kätenne ovat kauniit, rouva, ja otaksuttavasti myöskin voimakkaat.» »Vai niin vai olette sen huomannut?» »Ja Teidän silmänne panevat minut uskomaan, että kätenne osaavat olla hyvät. Mutta katsokaa, rouva Mörk, avioliitossa tarvitaan suorastaan laupiaita käsiä.»
Me emme kai ole niin tyhmiä, että annamme heidän saada tietää asian oikeata laitaa!" vastasi Mörk ja katseli hetkisen isäntäänsä riemuitsevalla etevämmyydellä. Tämä puolestaan näytti odottavan likempää selitystä taloudenhoitajalta, mutta kun herra Mörk yhä edelleen oli vaiti, tiuskasi parooni vihdoin vähän äreästi: "No sano sitten selvästi mitä tarkoitat ja miten meidän on menetteleminen!"
Tämän suvannon tunsivat seudun asukkaat hyvin, mutta käyttivät sitä varsin harvoin, koska vähinkin varomattomuus ylitse kulkeissa jo oli saattanut monen varmaan perikatoon vuolaassa, terävillä kallionlohkareilla täytetyssä alemmassa putouksessa. Tähän ylitsemenopaikkaan saattoi herra Mörk vapaaherratar Gyllenström'in.
Tästä, jossa jokiranta muodosti vähäisen tyynen lahdekkeen, oli pienoinen vene huolellisesti kiinnitettynä rantaan. Tämän venosen laittoi herra Mörk pikaisesti järjestykseen; kalliolohkareen vieressä olevasta kolosta otti hän kaksi paria airoja, jotka hän asetti veneesen, ja sen tehtyänsä irroitti hän nuoraa niin paljon, että veneen missä silmänräpäyksessä tahansa voi lykätä ulos rannasta.
Tottuneena olemaan ensimmäisenä siellä, missä vaara oli suurin, ei hän nytkään halventanut sitä horjumattoman rohkeuden ja lujan päättäväisyyden mainetta, jota hän suuressa määrässä nautti, vaan kiihoitti esimerkillänsä miehistön kestävyyttä ja rohkeutta. Herra Mörk samoin osoitti olevansa kaikin puolin pelkäämätön mies.
"Minä voisin helposti keksiä sangen monta ja lisäksi sangen erilaista menettelytapaa, mutta esittelen tässä nyt sen, mikä ensiksi johtui mieleeni", vastasi Mörk vakavasti, kuten semmoinen henkilö ainakin, joka perinpohjin tuntee asian, jota aikoo käsitellä, ja hän lisäsi konnamaisille ihmisille omituisella välinpitämättömyydellä: "ei ole mikään salaisuus asukkaille näillä seuduin että hänen armonsa ei erittäin hyvin viihdy täällä teidän läänityslinnassanne, ja sitä seikkaa, että hän mielellään toivoisi saada nähdä vanhempiansa, ei hän juuri ole pitänyt minäkään salaisuutena.
Viimeisen käräjäpäivän vilkkaiden päivällisten päätyttyä oli korttipeli täydessä käynnissä ja paksu tupakansavu lepäsi kahvikuppien ja liköörilasien päällä. »Joko nyt lähdössä, herra Mörk?»... »On todellakin surullinen ilmiö nuoressa polvessa, että naisvalta vain kasvamistaan kasvaa»... »Tuskinpa todellista miestä enää tapaakaan niiden joukosta, jotka ovat alle neljänkymmenen!