Vietnam or Thailand ? Vote for the TOP Country of the Week !
Päivitetty: 24. heinäkuuta 2025
Hän poi ja kitui, ja kun noidan valtikkaat ja kevät-esiköt jälleen alkoivat leitsoittaa ja paimenet laitumella huikkasivat oli Ojamyllärin Katri jo aikaa pienen tyttärensä kanssa levännyt Männikön kirkkomaassa.
Kuollut oli yö; veden loisketta kuului askelten alta, mutta elävän ääntä ei läheltä eikä kaukaa. Pimeys oli kätkenyt luonnon, maantieltä lähimmät rakennuksetkin tuskin hämärtivät epäselvinä ja valottomina. Roosa-neitiäkin jo peloitti, he värisivät molemmat kävellessään käsikynkitysten varovasti edelleen. Kirkon valkea seinä kuvautui kalpeana mustan männikön rinnassa.
Vanha herra tulikin kartanoon muutamia tuntia myöhemmin tai "noin hämärässä". Herra Markus istui juuri puistopaviljongissa, kun hän näki kaksi henkilöä tulevan esiin männikön varjosta toinen mieshenkilö, joka raskaasti nojausi keppiin ja vaivalla horjui eteenpäin, toinen nainen, jonka käsivarrelle vanha mies nojausi.
Koska Männikön kylä oli suuri ja kaunis ja ihan tien vieressä, majailivat rykmentit siinä tuon tuostakin, toisinaan jalkamiehet, toisinaan ratsumiehet, ja monta kertaa oli Ojamyllyllä pari sataa miestä yötä, eipä tässä tilan puute haitannut.
"Jos Jumala ei ole Anttia eikä toisia vielä määrännyt kuolemaan, pelastuvat he kyllä, vaikken ymmärrä, millä lailla..." Lauttamiehet olivat myös liikutettuja, vakava ilme silmissä. Kaikki pitivät kovaa kiirettä. "Jumala kanssanne!" sanoi Hanna ja palasi isäänsä totellen törmälle. Lautta loittoni rannasta, ja Hanna lähti oikaisemaan läpi männikön koskelle.
Kenelle olen minä täällä orjannut ja korjannut; kenelle koonnut ja kenen edestä vaivaa nähnyt: Koulumestarin Annalleko? Tuolleko kirkonhiirelle, jota ei enää liene köyhempää toista koko Männikön kylässä? Minä olisin jo hullua hullumpi, jos sitä sallisin! Ei, ei ja tuhat kertaa ei! Ennen maailmakin hukkuu!
Sodan aikana ovat, paratkoon Jumala, ystävät ja viholliset siinä suhteessa samanlaiset: molemmat tahtovat, kumpikaan ei tuo, ja mistä he läpi kulkevat, siihen jäävät harmaat jäljet. Sotamiehen-otto, sodan hirmu ja murhe olivat myös Männikön kylään tulleet vieraiksi ja tuottivat köyhälle rahvaalle paljon kärsimyksiä.
Päivän Sana
Muut Etsivät