Vietnam or Thailand ? Vote for the TOP Country of the Week !
Päivitetty: 2. toukokuuta 2025
Ja että hän ruoskalla ajoi ulos ne, jotka saastuttivat hänen huonettansa, ja huusi voi! kaikille niille, jotka luulevat pääsevänsä taivaasen paljaastaan huutamalla Herra! Herra! ja jotka rakentavat huoneensa hiekalle. Kari tyyntyi, kun pappi otti näin kovasti kiinni. Minä en tahdo väitellä kanssasi.
He kammonevat myös kaikkea pakollista, jonka he luulevat vaikuttavan vahingollisesti kansaan, vaikka ennestäänkin niitä löytyy, esimerkiksi lukemiseen oppimisen ja rippikoulun käymisen pakot, eikä suinkaan niistä ole havaittu mitään vahinkoa olevan." "Miksi joillakin kansakoulun vastustajilla oli niin outo puku, jommoista en ennen ole nähnyt?"
He rakentavat pienet pesänsä muutamien satojen jalkojen korkuisiin rotkojen pystysuoriin seiniin; pesät ovat liima- eli hyytelömäisestä aineesta tehdyt. Näissä, pääsemättömissä paikoissa, joita valtameri monta sataa jalkaa korkealle kuohuvine aaltoineen huuhtelee, luulevat ne pesäinsä säilyvän ihmisten ahneudelta.
Nämä erehtyvät epäilemättä totuuden muotoon tai värivivahdukseen nähden, mutta he elävät kuitenkin enemmän kuin ne, jotka itserakkaina luulevat pitävänsä sen kokonaan käsissään, totuuden vaikutuksen alaisina ja sen ilmakehässä.
Mitä Elsa ja äitimme sanoisivat, jotka luulevat, ettei mikään mun kuin sattumus taikka ihmiskunnan sokeus estä meitä suuruuteen pääsemästä? Ei niin, että he olisivat isältämme oppineet ajattelemaan näin. Minä en ole eläissäni kuullut hänen laskevan kadehtivaa tai halveksivaa sanaa kenestäkään niistä, jotka ovat parhaiten menestyneet, missä hän ei ole menestynyt.
On ihmisiä, jotka eivät ymmärrä, miksi etsimme hiljaisuutta. He kulkevat kintereillämme ja luulevat tekevänsä palveluksen särkiessään kovan äänensä pauhinalla ympäriltämme hiljaisuuden. Itse he pelkäävät hiljaisuutta samoin kuin mekin olemme joskus pelänneet ollessamme kahden itsemme tai jonkun muun kanssa.
Täällä heillä ei ole juuri mitään otettavaa, ja ehkäpä he myös luulevat, ettei ole aivan helppo kulkea metsien halki." Vetalaisen tuomat tiedot norjalaisista saivat Pekan kovasti miettimään. Mietteitä hänellä oli kyllä ennestäänkin. Hän oli levoton, kun ei ollut kuullut mitään Antista, ja oli turhaan kaiken talvea odotellut Anttia tulevaksi käymään.
"Me miehet emme aja sen vuoksi otusta takaa, että sen saavuttaminen meitä viettelee, vaan sen vuoksi että itse ajo meitä miellyttää, mutta myöskin naisissa on taipumusta metsästykseen. Nuolen ja jousen asemasta he lähettävät tulisia silmäyksiä, ja kun he sitten luulevat tavanneensa otukseen, niin he kääntävät sille selkänsä.
Mutta samalla kertaa, kun he valehtelevat muille, valehtelevat he itselleenkin, sillä he luulevat omistavansa mitä parhaan sydämen, joka kuitenkaan todellisuudessa ei ole muu kuin hiiltynyt möhkäle, minkä mustista käryävistä raoista vilkkuu valhe. Luitteko siis kirjeeni? kysyi Anna, hymyillen veitikkamaisesti. Te?... Jälleen te!... Tahdotko musertaa sydämeni, säälimätön nainen?
Viimein kirkastui kuitenkin hänen katsantonsa ja hän alkoi hiljaa itsekseen puhella. "Niinpä minä teenkin teen perhanaksi! Minä panen p:n moisten raittiuspuuhain eteen. Ne luulevat, että ei ihmisellä ole täällä muuta tekemistä kuin nuuskia salakapakoita ja käydä käräjiä, mutta minä sanon 'stopp' ja se pitää se stopp. Mutta kummanko minä panen ilmiantajaksi, rovastinko vai suntion?"
Päivän Sana
Muut Etsivät