Vietnam or Thailand ? Vote for the TOP Country of the Week !

Päivitetty: 21. heinäkuuta 2025


Suoraan edessään, merenrannikolla, kulkija näkee Hautalahdelman; vähän syrjempänä oikealla Kovanonnen-niemen, ja kaikista kauvimpana rajattoman merenulapan, jonka pinnasta pistää esiin joitakuita asumattomia luotoja, niiden joukossa Miren keila, joka näyttää vallinsarvelta keskellä meren kuohuja.

Neljäsataa vuotta on nyt umpeen kulunut siitä, kun Christoforo Colombo laski laivansa tuon uuden maailman rannalle, joka sittemmin erään toisen retkeilijän kunniaksi sai nimekseen Amerika. Lokakuun 27 päivänä 1492 tuli Colombo suurelle Cuban saarelle, löydettyänsä vähää ennen muutamia pienempiä luotoja.

Missä he vaan kulkivat, kaikkialla tyrskyjä yhdellä puolen! ja luotoja, joilla pitkissä riveissä istui mahtavan näköisinä suuria ruokkia, jotka levittelivät siipiään ja katselivat ulos merelle hekin odottaen sillin enteitä! Tiira valitti ja huusi istuen luodolla, muutamat joutsenet ja kuikat pyyhkäsivät siivillään aaltojen harjoja lentäessään ulos merelle.

Ainoastaan muutamia tavara-ulkuja kohosi väen seasta näkyviin, kuni luotoja meren pinnalle, joita vastaan laineet särkyivät ja toisella puolen syntyi pieni tyynenholma. Tämä näkyi Juken pohmeloiseen silmään vankihuoneen rautaristikkoisesta ikkunasta ja vapaaksi pääseminen pelotti enemmän kuin vankihuoneen kammo siellä vankina ollessa.

Sen ovelta on vain harppaus kallion laelle, mistä ei ulospäin näy muuta kuin taivasta ja vettä ja joitakin puuttomia luotoja ja uloinna meressä mataloita paasia, joilla hylkeet ojenteleivat aamun paisteessa, pelkäämättä suurimpiakaan laivoja, mutta solahtaen aallon helmaan, niin pian kuin keksivät kalastajan ruuhen.

Saaristo, täynnä lukemattomia saaria, luotoja, sekä paljaita kallioita, ympäröipi seppeleen tavoin sen rannikoita, uhaten vihollis-laivastoille tuhoa. Suuri lahti pistäytyy mannermaahan kummankin puolin; idässä se leveä selkä, jonka rajana on Sandhamn'in saari, jonka suojana on Viapori, ja jonka sisimmän pohjukan äyräälle vanha Helsinki oli rakennettu.

"Sinisiipi, vaskivarvas, Kultoa kuvun rajassa, Päässä Saksan palttinoa, Otsassa omenamarja." "Oonpa nähnyt hanhosesi: Tuonne lenti löyhytteli Yheksän meren ylitse, Meripuolen kymmenettä; Yksi siipi vettä viili, Toinen taivasta tapaili, Nokka luotoja lotasi, Pää piteli pilvilöitä, Eessähän vetelä lieto, Takanansa taivas kirkas." Hevosen hakija.

"Vaadittu summa on liian suuri," huusi toinen ääni laivasta, "niin paljoa emme voi teille luvata." "Suurempi on minun edesvastaukseni, jos otan laivanne haltuuni," vastasi kalastaja. "Hengelläni ja omaisuudellani täytyy minun vastata laivan turvallisuudesta, eikä se ole helppo asia näillä vesillä, jotka ovat täynnä hietasärkkiä, luotoja ja salakareja.

Päivän mittaan he purjehtivat monen suuremman ja pienemmän saaren ohi Ruotsin matalilla rannikoilla ja salmissa, ja illalla levisi meri aavana heidän edessään. Kaukana vain häämötti matalia niemiä ja luotoja: ne olivat tuota kaivattua Ruotsin mannerta.

Ei ole kokko suuren suuri eikä kokko pienen pieni: yksi siipi vettä viisti, toinen taivasta lakaisi, pursto merta pyyhätteli, nokka luotoja lotaisi. Lenteleikse, liiteleikse, katseleikse, käänteleikse. Näki vanhan Väinämöisen selällä meren sinisen: "Mit' olet meressä, miesi, uros, aaltojen seassa?"

Päivän Sana

petkutetaan

Muut Etsivät