Vietnam or Thailand ? Vote for the TOP Country of the Week !

Päivitetty: 21. kesäkuuta 2025


Huuda: »Enobarbus!», Niin hän ei sua kuule, taikka vastaa Leiristä Caesarin: »En ole sinun». ANTONIUS. Haa! Mitä? SOTAMIES. Niin, hän Caesarin on mies. EROS. Mut kirstujaan ja aarteitaan ei vienyt Hän mukanaan. ANTONIUS. Vai luopunut? SOTAMIES. Niin aivan. ANTONIUS. Lähetä aarteet, Eros, miehen jälkeen; Kuuletko? Pienintäkään et saa jättää.

Seuraavana vuonna, kun Fabius jo oli luopunut diktaattorin virasta, uskalsi malttamaton konsuli Terentius Varro, vastoin virkaveljensä, varovaisemman Aemilius Paulluksen neuvoa, ryhtyä taisteluun. Tämän voiton kautta pääsi Hannibal melkein koko Ala-Italian herraksi. Rooma osoitti onnettomuudessa jaloutensa.

Ja hän kärsi, kunnes kuoli kiduttajainsa käsiin. Mutta silloin jyrähti torilta, kaduilta, katoilta ja ikkunoista uusi huuto, riemuhuuto: Ei luopunut! Ei tunnustanut! Ei alistunut! Suur'inkvisiittori raivosi ja tukkaansa repi. Mutta narri nauroi partaansa. Sillä se oli hänen neuvonsa, joka oli saanut koko kansan huutamaan silloin, kun yksi pakotettiin vaikenemaan.

Hän oli luopunut kiellostansa, hän oli suostunut nuorten liittoon. Mutta ei siinä kyllä. Kun toinen sai, niin tahtoi toinenkin. Nuoret ovat niin pahoja kiihtymään toisistansa, arveli paimenukko. Apulainen ja Eliina ilmoittivat, että hekin olivat tehneet lähempää tuttavuutta ja että hekin pyysivät isän suostumusta.

Olli Juhonpojasta tuli arvossa pidettävä mies ja Ingasta samanlainen vaimo, ja heidän perhettään kaikkialla mainittiin vierasvaraiseksi ja hupaiseksi. Hän ei siis luopunut alkuperäisestä tarkoituksestansa, ollaksensa rehellinen, uskollinen ruotsalainen talonpoika.

Liittovaltio-säännössä ei ollut mitään määräystä semmoisen valtion vastaanotosta uudestaan, joka oli luopunut liitosta. Jos nyt ilman mitäkään olisi kapinallisille valtioille myönnetty kaikki heidän entiset etunsa, niin olisivat neekerit ilman tarkastusta jääneet entisten herrainsa käsiin.

Siinäkö jurottamassa lienee tuo entinen ajatus päähän pöllähtänyt, joka päättyi siten, että hän meni ja otti kumppanikseen muutaman toisen kirjamiehen, jonka kanssa hän meni erään vanhanpiian luokse sulhasiksi. Päätöksestään ei Hemmo luopunut, leskestä ei hän huolinut, nuori ja naimaton olisi pitänyt saada, ja sitä sukuahan on vanhapiikakin.

Antti oli jo tuntenut ystävänsä Soisalon äänen ja huusi hilpeästi 'tervetulemaan! hänelle. Soisalo tulikin siinä samassa ja istui hänen keinutuoliinsa. Hei! Sinähän olet luopunut pankista? sanoi hän. Ja olet jaksanut sen pitää niin salassa, että minäkin sain vasta lukea sanomalehdestä. Minulla on ollut omat syyni siihen, hymyili Antti.

*Rosmer*. Mutta minä en ymmärrä ! Mitä hän sitte kuvitteli niiden huhujen tarkoittavan? *Mortensgård*. Ensiksikin, että pastori oli luopunut lapsuutensa uskosta. Sitä nyt rouva väitti varmaksi valheeksi silloin. Ja sitte hm *Rosmer*. Sitte? *Mortensgård*. Ja sitte hän kirjoittaa, se osa tuntuu jotenkin sekaantuneelta ett'ei hän tiedä mistään syntisestä elämästä Rosmersholmassa.

Koko sielullani antautua totuuden ja vapauden avaraan maailmaan, joka nyt on auvennut minulle. *Kroll*. Luopunut. Joka sana sitä todistaa. Mutta minkä tähden sitte kuitenkin tunnustat tuon kavalan luopumisesi? Ja miksi juuri nyt? *Rosmer*. Siihen olet itse minut pakottanut, Kroll. *Kroll*. Minä? Olenko minä pakottanut sinut, !

Päivän Sana

luonteenomaisissa

Muut Etsivät