United States or Luxembourg ? Vote for the TOP Country of the Week !
Joku aika sen jälkeen läksi hän alkamaan lukujansa. Gunhild seisoi surupuvussa höyrylaiturilla. Hänen oli nimittäin sinä päivänä kulkeminen hautajaiskorttina ja hän oli siksi mustissa reunuksissa. "Hyvästi siis, äiti." "Hyvästi, poikaseni. Herra olkoon kanssasi. Tulkoon sinusta suuri mies, vaan ei niin suurta, että vanhan äitisi unhoittaisit," sanoi Gunhild itkien.
Sen tavoittamisessa hän oli mennyt eteenpäin verrattoman nopeasti ja niin loistavasti, että oli herättänyt yleistä kummastusta ja ihailua. Ja se oli kumminkin hänen pahin vihollisensa. Sillä se oli ainoa ajatus, joka häiritsi hänen lukujansa.
V. 1829 yliopistoon päästyä, harjoitti Wallin lukujansa perinpobjaisesti, vaan kiirehtimättä. Enimmän aikansa pani hän uuden-aikaiseen runolliseen kirjallisuuteen. Walter Scott'in, Shakespearen, Rousseaun, Göthen ja Schiller'in teoksia luki hän ahkerasti, kutakin alkukielellänsä. Erittäinkin oli hän englantilaiseen kirjallisuuteen mieltynyt ja hyvin sen kieleenkin perehtynyt.
Puulta puulle kulki Ilpotar, uhria tehden ja lukujansa lukien hiljaisella hymisevällä äänellä, ja vieraat seurasivat mukana samaa tehden. Mutta kun näki vieraittensa uhreja antavan, virkkoi: Eihän vainajat vierailta vaatine ... tyytynevät siihen, mitä talo antaa. Mutta vieraat pyytämään: Antanethan meidänkin ... ethän kadehtine, jos meitäkin muistaa, kun sinulle hyvää suo. Vai kadehtisinko!
Hän oli silloin kahdenkymmenen vuoden iässä. Nyt ansaitsi hän leipänsä johtamalla pienempien poikain lukemisia. Siinä sivussa täytyi hänen hoitaa omiakin lukujansa. Seitsemän vuoden kuluttua suoritti hän maisteritutkinnot. Silloin oli hänen tiensä maailmassa turvattu.
Henrikin silmät menivät selälleen, mutta hän ei sanonut mitään, jäi vaan miettimään eikä kuunnellut enää Uunoa, joka rupesi pitemmältä lukujansa ja aikeitansa selittämään. "Uuno privatistina ylioppilaaksi!" ajatteli Henrik. "Hän, joka oli jätetty keskeneräiseksi siitä syystä ettei ollut varoja, oli ajateltu, että kylläksi on kun Johannes ja Henrik saadaan ylioppilaiksi.
Elise seurasi paljon pikku tyttöjensä kehitystä, kandidaatti lueskeli ahkeraan Henrikin kanssa ja hoiti sitä paitsi omiakin lukujansa.
Syksyllä yliopiston ja koulujen avautuessa palaavat jälleen kaikki pääkaupunkiin takaisin. Pian alkaa kaduilla vilistä koulunuorisoa ja muuta yleisöä. Hupaista on silloin taas nähdä suuria laumoja ylioppilaitakin, valkea, kultalyyryllä koristettu lakki päässä. Hekin tulevat kaikilta Suomen ääriltä sinne lukujansa jatkamaan, valmistuaksensa työntekijöiksi isänmaansa ja kansansa hyväksi.
Aika kului kuin siivillä, ja joka päivä tarjosi aina jotakin uutta täällä kotona Kerttulassa. Mutta pian jo lähestyi "Nuutti, joulun loppu", ja silloin täytyi nuorison lähteä kaupunkiin jälleen lukujansa hoitamaan. Voi, nyt on tämä ihana joululoma ohitse sanoi Bruuno huoaten illalla ennen lähtöänsä.