Vietnam or Thailand ? Vote for the TOP Country of the Week !
Päivitetty: 13. marraskuuta 2025
Niin minäki pieni piika, Kun on muutki pienet piiat, Orjaksi olen osattu, Pantu palkan piikuutehen, Näille tuhmille tuville, Asunnoille arvoisille. Niin kiilui isännän silmät, Kun tuima tulikipuna, Niin liikkui emännän kieli, Kun on kuiva haavan lehti. Emännäll' on kolme kieltä Yksi puinen, toinen luinen, Kolmas on kivinen kieli; Puisella puhui tuvassa, Luisella lukon takana, Kivisellä kellarissa.
Ilta oli jo niin pimeä, että walkeata tarwittiin huoneissa. Siitäkin huoneesta näkyi walkea ja se osoitti että työmiehet oliwat jo warmasti tulleet työstä. Kun minä tulin porstuaan ja yritin tarttumaan awaimeen, saadakseni owen auki, ei ollut minulla siihen woimaa. Kauan sain tyynnyttää ja waikittaa sydäntäni, ennenkuin sain tuon kylläkin heikon lukon auki kierretyksi.
He varustausivat heti ja hiipivät hiljaa porstuaan; isännälle myös annettiin sana hiljaisuudessa ja hän myös tuli porstuaan. Isännän kehoituksesta päätettiin olla niin kauan hiljaa kuin he pääsisivät talliin; sieltä olisi heitä muka helppo kiinni ottaa. Helposti kuulivat he nyt, kuinka soukan puukko-sahan karskahdukset hitaasti, mutta varmasti jouduttivat lukon irtaumista.
Hän astui ulos piiristä ja käski viedä vangin johonkin torniin lukon taakse. »Vangin!» huusi Dalgetty ja ponnistihe niin voimallisesti, että olisi melkein saanut sysätyksi luotansa kaksi vuorelaista, jotka olivat jo vähän aikaa seisoneet hänen takanansa, odottaen käskyä siepata hänet kiinni. Varsin vähän puuttui, ettei soturi päässyt valloilleen.
Ahaa, sinä tahtoisit taas ulos maan-kulkijana elämään, se mielytti siis sinua enemmän. Eipä niinkään. Tähän asti olen ollut liian hyvä sinua kohtaan. Nyt jäät lukon taakse kunnes olet kerjännyt armoa minulta ja Bincentz'ilta. Isä, se ei sovellu minulle ennenkuin sen teen, mätänen minä kellerissa, se sinun pitäisi tietää.
"Noh, tuo kuuluville sitte!" jupisi kandidaati närkästyneenä samalla tavalla kuin jos joku, kokiessaan päästä laatikkoonsa, huomaisi lukon olevan sekaannuksissa ja avaimen suulle jääneenä eikä kiertyvän edes eikä takaisin.
"Minä menen porttia sulkemaan", lausuin viimein keskeyttäen lyhyen äänettömyyden; minun mieleeni joutui äkkiä, että se vielä oli auki... Minä tahdoin pyytää häneltä anteeksi, vaan en saanut sanoja huulieni yli. "Menkäämme siis", sanoi hän. "En käsitä, miten pienet kätenne voivat avata vuosia sitten ruostuneen lukon.
"Voi tuota renttua!" sopotti Yrjö, "hän on taas pyssynsä pelissä. Hän tuumii varmaankin uutta sala-ampumista täksi yöksi. Ja millaisen soman lukon hän on teettänyt! Ei, ei, perkele! En voi nöyristyä niin syvälle, että anoisin apua tuolta pieneltä kääpiöltä. Pitää vielä koetella onnea tuolla suolla.
Me olemme päättäneet pelastaa Juvakan Matin tuolta lukon takaa. Liisa. Olette päättäneet! Luuletko sen niin helposti käyvän päinsä? Juhana. Sinä sanoit kerran minulle tietäväsi, missä avainta säilytetään. Liisa. Kyllä minä sen tiedän, mutta ei sitä sieltä voi mitenkään saada. Juhana. Etköhän sentään? Liisa. En, en mitenkään.
Siitä jauhoi uusi sampo, jauhoi purnun puhteessa, yhden purnun syötäviä, toisen myötäviä, kolmannen kotipitoja. Pohjolan emäntä oli siihen kovin ihastunut ja kätki sen Pohjolan kivimäkeen yhdeksän lukon taakse. Palkaksi sai Ilmarinen kauniin Pohjolan neidon puolisokseen. III. Lemminkäinen. Väinölän uroita oli myöskin kaunis Lemminkäinen eli Kaukomieli.
Päivän Sana
Muut Etsivät